Silmä tarkkana rannikolla ja salomailla: Tästä löydöstä Metsähallitus maksaa satasen palkkion

Kotkien pesät voivat olla useita metrejä korkeita sekä leveitä. Kuva: Eetu Sundval

Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta lähes kaikissa tunnetuissa, Metsähallituksen hallinnoimilla mailla sijaitsevissa kotkanpesissä on numeroitu pesäkyltti.

Pesästä, joka ei ole aiemmin ollut Metsähallituksen tiedossa, löytäjä voi saada jopa sadan euron löytöpalkkion. Poronhoitoalueella löytöpalkkion voi saada myös aiemmin löytämättömästä merikotkan pesästä.

Metsähallitus tarkastaa ilmoitetut pesät ennen palkkion maksamista. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi ilmoituksen tekijän nimi ja yhteystiedot, pesän koordinaatit sekä paikannimi ja kunta.

Lisäksi ilmoitukseen on hyvä sisällyttää myös kuva löydöstä.

Metsähallituksen Luontopalvelujen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Eetu Sundvall kehottaa varovaisuuteen, erityisesti silloin, jos pesässä on pesintä meneillään.

”Varovaisuus on hyvästä, sillä esimerkiksi maakotka hyvin arkana lintuna poistuu pesältä jo havaitessaan häiriötä hyvin kaukana pesästä. Aikuisen kotkan poistumista ei yleensä edes havaita, koska kotka pyrkii lähtemään pesältä, jotta pesä ei paljastu”, Sundvall kertoo.

Metsähallituksen henkilökunta ja vapaaehtoiset pesätarkastajat löytävät vuosittain kymmeniä uusia pesiä. Seurannan onnistumisessa vapaaehtoisilla on Sundvallin mukaan suuri merkitys. Suojelutyön pohja on, että pesäpaikat tunnetaan.

”Kotkia ja sen pesiä voidaan suojella ja seurata vain, jos pesät tunnetaan tarkasti. Ilman tarkkaa tietoa pesää ei voida suojella esimerkiksi erilaisilta maankäytön muodoilta. Tuntematon pesä on vaarassa jäädä suojelun ulkopuolelle ja vaikutukset kotkaparin pesimämenestykseen voivat olla negatiiviset ja pahimmillaan johtaa reviirin autioitumiseen”, Sundvall sanoo.

Kotkien pesät voivat olla useita metrejä korkeita sekä leveitä. Uudehkot, tuoreemmat pesät voivat olla vielä ensimmäisten vuosien aikana pienehköjä kotkan kokoon nähden, mutta ne kasvata vuosien mittaan.

”Vuosikymmeniä käytössä olleet pesät kasvavat, kun kotkapari rakentaa ja vahvistaa pesää vuosittain. Myös reviirin vaihtopesiä koristellaan vuosittain, vaikka pesintä tapahtuu vain yhdessä pesässä”, tiedotteessa kuvaillaan.

Maa- ja merikotkalla pesimäaika on Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa 15.2–31.7 ja näiden alueiden eteläpuolisessa Suomessa 1.2–31.7.

Tyypillisesti maakotkan pesä sijaitsee metsäalueilla, jotka ovat syrjäisiä ja joilla on aukeaa tilaa saalistukseen. Pesäpuuna toimii yleensä vanha mänty, mutta tarpeen tullen myös kuusi, haapa, jopa koivu ja tunturialueilla kallionkieleke kelpaavat pesän alustaksi.

Kuten maakotka, myös merikotka pesii suurissa risulinnoissa tavallisimmin vanhan männyn latvaosissa, mutta ei kuitenkaan aivan latvassa. Sekin hyväksyy myös muita vankkaoksaisia puita pesimäpaikoikseen.

Ilmoituksen löydetystä pesästä voi tehdä Sundvallille sähköpostilla osoitteeseen eetu.sundvall@metsa.fi.