MT perkasi vaaliohjelmien metsälinjaukset – nämä puolueet vaativat lisää rajoituksia hakkuille

Vihreät suojelisivat luonnontilaiset metsät, suot ja vesistöt. Vasemmistoliitto suojelisi ”vanhat arvometsät” välittömästi. Kuva: Kari Lindholm

SDP, vihreät ja vasemmistoliitto ovat kirjanneet metsälain uudistamisen vaaliohjelmiinsa.

”Metsälakiin tulee palauttaa vaatimus tietystä nykyistä suuremmasta iästä tai järeydestä, ennen kuin metsän voi kaataa”, vasemmistoliitto vaatii.

Nykyisen metsälain mukaan omistaja saa uudistaa metsänsä silloin, kun haluaa.

Vasemmistoliiton mielestä maanomistajille pitää myös luoda taloudellinen kannustin pidentää metsän kiertoaikaa.

SDP haluaa, että metsälaki vastaa ilmasto- ja monimuotoisuushaasteisiin. Vihreät pitävät tärkeänä, että monimuotoisuutta ja hiilinieluja vahvistetaan myös talousmetsissä.

Metsälain uudistustarpeen nosti esille pääministeri Sanna Marin (sd.) MT:n haastattelussa (1.3.). Luonnonvarakeskus tekee parhaillaan ilmastoarviointia metsälaista, joka uudistettiin viimeksi vuonna 2014. Silloin ilmastoasiat eivät olleet niin pinnalla kuin nyt.

Kokoomus, kristillisdemoraatit, SDP ja vasemmistoliitto haluavat jatkaa Helmi- ja Metso-ohjelmia ja varmistaa niiden rahoituksen. Vihreät vaativat vähintään kaksinkertaistamaan luonnonsuojelun rahoituksen vaalikaudella.

Vihreät suojelisivat luonnontilaiset metsät, suot ja vesistöt. Vasemmistoliitto suojelisi ”vanhat arvometsät” välittömästi.

Vihreät hoputtavat löytämään tehokkaat ja oikeudenmukaiset ratkaisut, jotta hakkuut voidaan vähentää kestävälle tasolle. Vasemmistoliitto vaatii hakkuille ”ekologisesti kestävät ylärajat valtakunnallisella ja maakunnallisella tasolla”.

Keskusta uskoo, että suomalainen kestävä metsänhoito pystyy nykyiselläänkin yhdistämään metsän erilaiset käyttötarpeet.

”Keskusta luottaa yli 600 000 suomalaiseen metsänomistajaan. He ovat avainasemassa biotalouden vahvistamisessa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. He osaavat tehdä järkeviä metsänhoito- ja käyttöpäätöksiä ilman pakkoja, kieltoja ja EU:n ylenmääräistä sääntelyä.”

Keskusta ei hyväksy muutoksia, joilla metsien kestävää käyttöä rajoitetaan. Puolue pyrkii varmistamaan maanomistajien oikeuden omaisuuteensa.

Liike Nyt edellyttää, että ”hakkuiden tasot voidaan pitää nykyisellään.” RKP haluaa ”edistää aktiivista metsätaloutta, joka on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää”.

Kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset tähdentävät, ettei EU:lle pidä antaa valtaa luoda yhteistä metsäpolitiikkaa.

Kristillisdemokraatit muistuttavat, ettei Suomi saa joutua vauraimpien Euroopan maiden energiapolitiikan virheiden maksajaksi:

”Metsistämme ei saa tulla Keski-Euroopan teollisuuden kompensaatioreservaatti.”

Perussuomalaiset linjaavat, että Suomessa tulee Ruotsin oikeistohallituksen tapaan kytkeä ympäristöasiat läheisemmin muuhun politiikkaan. Puolue siirtäisi ympäristöasiat maa- ja metsätalousministeriöön.

”Ympäristöministeriön idealistiset linjaukset ovat saaneet liian suuren painoarvon”, perussuomalaiset toteavat.

Keskusta rukkaisi omaisuudensuojaa lunastuslain uudistuksella: ”Maanomistajien neuvotteluasemaa pitää parantaa ja korvaukset maksaa maan todellisen arvon mukaisesti.”

Keskusta edistäisi luonnonhoitoon ja ennallistamisiin kannustavia markkinamalleja, kuten virkistys- ja luontoarvokauppaa. EU:n olisi hyväksyttävä metsäpohjaisten ja muiden kestävien biojakeiden energiakäyttö eikä bioenergian verotusta saisi laajentaa.

SDP:n mukaan Suomi tarvitsee kansallisen soiden ennallistamisohjelman, joka olisi tehokas tapa kohdentaa luonnonsuojelurahoja maakuntiin.

Vasemmistoliiton mielestä avohakkuumetsätalouden tukeminen metka-kannustinjärjestelmän kautta tulee lopettaa ja tukea se sijaan jatkuvaa kasvatusta.