Hämeessä istutettiin mateen poikasia ensimmäistä kertaa – "tuskin tästä mitään villitystä tulee"

Hämeen kalatalouskeskuksen kalatalousneuvoja Petri Mäkinen tarkastelee mateen mädin kehittymistä Vääksyn hautomossa. Kuva: Harri Nurminen

Juha Jokinen (vas.), Mauno Andersson ja Marko Puranen istuttivat mateen poikasia Saloistenjärveen aivan huhtikuun lopussa. 

Hämeen kalatalouskeskuksen hautomossa Asikkalan Vääksyssä on vuodesta 1937 asti kasvatettu siian ja hauen poikasia. Tänä keväänä kokeiltiin ensimmäistä kertaa mateen poikasten haudotusta.

”Meillä on sisävesillä pieniä järviä, joista jostain syystä made on hävinnyt”, kertoo Hämeen kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Tomi Ranta.

Näitä madetyhjiöitä osakaskunnat Tammelasta ja Urjalasta halusivat täyttää mateen poikasilla.

Made on tarkka vesistön olosuhteista. Se vaatii hapekasta vettä ja karuhkon järven, jotta mädistä voisi kehittyä poikasia.

”On arveltu, että mateiden lisääntymisalueilla on ongelmia. Humuksen valuminen pieniin järviin lienee suurin syyllinen. Mäti kehittyy pohjalla ja jos pohjan happitilanne on heikko ja pohjalla on happea kuluttavaa humusta, mäti tuhoutuu”, kuvailee Ranta.

Meren rannikolla mateella on sisävesiä enemmän lisääntymisongelmia.

Varsinkin Perämerellä ongelmia on raportoitu melko paljon ja siellä mateen mädin haudotus ja poikasistutukset ovat olleet jo pitkään vakiintunutta toimintaa.

Made on ensimmäisen kokeilun perusteella kiitollinen viljelylaji, sanoo Ranta. Vääksyn hautomon lajeista mateen jälkeen toiseksi helpoin laji on siika ja hauki haastavin, koska se on kevätkutuinen laji.

Koska mateen kutu on talvella, haudonta tapahtuu viileään aikaan. ”Aina, kun lämpötilat kalanviljelyssä nousevat, lisääntyvät myös haasteet.”

Emokalat ja koiraat pyydettiin Hauhon Pyhäjärvestä ja niistä lypsettiin mäti sekä maiti.

”Mädin määrä emokaloissa on valtava, jopa miljoona mätijyvää. Hävikkikin on toki hurja sekä haudonnassa että poikasvaiheessa, niin luonnossa kuin hautomo-olosuhteissakin.”

Mäti haudotettiin suppiloissa ja sitä puhdistettiin vain mekaanisesti.

Vesihome on yleinen vitsaus mädin haudonnassa. Kuollut mätijyvä pitää poistaa mahdollisimman pian, ettei se homehtuessaan pilaa koko mätierää.

Poikasten kehittyminen kestää noin puolitoista kuukautta. Kuoriutuminen ajoittuu jäiden lähdön aikaan.

Poikasia kuljetettiin istutuspaikoille happipakkauksissa huhtikuun loppupuolella. Jokaisella istutusjärvellä poikasia päästettiin veteen noin 500 000.

Mateen kehittyminen sukukypsäksi kestää 3–4 vuotta. Saaliskalojen perusteella voidaan sitten aikanaan arvioida, miten poikasistutukset ovat onnistuneet, Ranta toteaa.

”Mateen istuttamisesta tuskin tulee mitään villitystä, vaikka se onkin arvostettu saaliskala. Paikallisesti istutuksilla voi olla suurtakin merkitystä, jos ne onnistuvat.”

Made on talvikutuinen. Suosittuja kutupaikkoja ovat kovat hiekka- ja sorapohjat.

Mateen mätijyvän sisällä on pieni öljypisara. Se pitää mädin kellumassa aivan pohjan yläpuolella. Sen ansiosta mäti ei hautaudu pohjaan, vaan se jää kellumaan aivan sen yläpuolelle.

Made eli matikka on yleinen laji joka puolella Suomea, aivan pohjoisinta Lappia myöten. Se on ainoa makeassa vedessä esiintyvä turska- kalalaji.

Laji arvioitiin tuoreimmassa uhanalaisuusluokituksessa silmälläpidettäväksi. Aiemmin se oli elinvoimainen.