Luontoon kakkaaminen jännittää monia – opas antaa vinkit retkeilyvarusteiden hankintaan mutta vinkkaa, miten alkuun pääsee ilman niitä
Retkeilijän ABC antaa aimo kimaran vinkkejä retkeilyvarusteiden hankintaan. Moni jännittää yli yön -retkeilyssä eniten luontoon kakkaamista.
Caj Koskinen: Retkeilijän ABC. Karttakeskus. 143 s. Kuva: Karttakeskus, kuvankäsittely: Aatu JaakkolaRetkeilijän ABC on suunnattu päiväretkeilijöille, joilla on kynnys laajentaa harrastus yön yli -retkien pariin.
Kirja antaa hyviä vinkkejä retkeilyvarusteiden hankintaan.
Retkien valmiit varustelistat ovat kattavia – ehkä liiankin kattavia. Päiväretken listassa on 12 kohtaa, joista itse pakkaisin mukaan vain 5.
Jos varusteita on tarkoitus testata pidempää retkeä varten, lista on perusteltu.
Kirjan on kirjoittanut Caj Koskinen, eräopas, ulkoilun asiantuntija ja kotimaisen Scandinavian Outdoor -retkeilykauppaketjun sisällöntuottaja.
Koskinen käy läpi eri varusteiden teknisiä ominaisuuksia pieteetillä.
Teksti vaikuttaa vilpittömältä: Koskinen esimerkiksi kertoo, että kaasukeitinten sisäänrakennettu Piezo-sytytin hajoaa helposti ja mainitsee, jos joku varuste on kallis.
Kehitys kehittyy: Itselleni aiemmin tuntemattomia varusteita ovat makuupussilakana ja sadehame, jonka saa kietaistua nopeasti housujen päälle.
En tuntenut myöskään halsteria, joka on kirjan mukaan kätevä retkikaveri. Se on siis avotulelle soveltuva ritilä, jolla voi paistaa monenlaista ruokaa.
Olisi kiva nähdä kuvien vaatteet ja varusteet esimerkiksi 10 tai 20 vuoden käytön jälkeen.
Onneksi kirjassa on vinkkejä myös siihen, miten retkeily aloitetaan ilman erityisvarusteita. Tavallisilla vaatteilla, muovipussilla ja tyhjässä limupullolla pääsee alkuun.
Varusteita kannattaa ostaa vasta, kun käytännössä huomaa jonkin tarpeen. Näin välttyy hutiostoksilta, jotka jäävät hyllylle pölyyntymään, Koskinen vinkkaa.
Olisi kiva nähdä kuvien vaatteet ja varusteet esimerkiksi 10 tai 20 vuoden käytön jälkeen. Ne näyttävät kaikki niin uuden uutukaisilta!
En ole käyttänyt kompassia vuosiin. Tavasin moneen kertaan ohjeet kulkusuunnan asettamiseksi kompassiin, mutta en voi väittää, että osaisin sen tehdä.
Myös erannon korjaus tuntuu korkeammalta matematiikalta. Eranto on poikkeama, joka tulee maantieteellisen ja magneettisen pohjoisen erosta: kartta ja kompassi puhuvat siis eri kieltä.
Kompassi voi erannon takia näyttää pahimmillaan 14 astetta väärään suuntaan.
Etikettejä todella piisaa nykyään joka lähtöön. On retkietiketti, eräetiketti, latuetiketti, melontaetiketti, pulkkamäkietiketti, pysäköintietiketti...
Varusteiden lisäksi kirjassa käydään läpi esimerkiksi luonnossa liikkumisen muotoja ja retkietikettiä.
Metsähallituksen julkaisema retkietiketti on suunniteltu pääosin kansallispuistoissa liikkuville.
Etikettejä todella piisaa nykyään joka lähtöön. On retkietiketti, eräetiketti, latuetiketti, melontaetiketti, pulkkamäkietiketti, pysäköintietiketti... onko vanhoissa kunnon ohjeissa joku vika?
Kirjassa on yllättävä tieto: moni jännittää yli yön -retkeilyssä eniten luontoon kakkaamista.
Jälkien peittäminen on tärkein muistettava asia, kirja vinkkaa.
Tee iso asia 5–15 sentin syvyiseen kuoppaan tai kiven alle. Polta vessapaperi tai hautaa se samaan kuoppaan.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat







