Aarre: Kuusenkerkissä on vahvoja antioksidantteja – Nauti kerkkien hoitavista vaikutuksista teenä tai vaikkapa siirappina

Vastuullinen kerääjä napsii kerkkiä vain nätisti sivuoksista. Vaikka pienistä kuusista olisi helpompi kerätä, ne kannattaa jättää rauhaan kasvamaan ja ottaa kerkkiä vain isommista kuusista. Kuva: Raija Kivimetsä

Touko-kesäkuussa on aika ryhtyä kerkkien keruupuuhiin, mutta vain omasta metsästä tai maanomistajan luvalla. Kuusenkerkät ovat tuolloin herkän vaaleanvihreitä. Niitä on näppärä kerätä metsäreissulla vaikka pieniin pakastepusseihin, jotka voi heittää kotiin tultua suoraan pakastimeen tulevia kokkailuja odottelemaan.

Kerkkiä poimiessa kannattaa maistella eri puiden satoa, sillä maku vaihtelee. Jopa vierekkäin kasvavissa kuusissa aromi voi olla aivan erilainen. Jotkut maistuvat vahvasti pihkalta, toiset raikkaan sitruunaisilta.

Kuusenkerkissä on vahvoja antioksidantteja, kuten katekiineja ja gallokatekiineja, ja haihtuvia öljyjä, jotka panevat kampoihin elimistön ennenaikaiselle vanhenemiselle. Kerkät sisältävät myös kalsiumia, kaliumia, magnesiumia, C-vitamiinia ja A-vitamiinin esi­asteita karoteeneja.

Kuusenkerkkäsiirappi tunnetaan yskänlääkkeenä ja keuhkoputkentulehduksen helpottajana. Kuusenkerkän hoitavista vaikutuksia voi nauttia myös teenä. Vahvan aromikas tee antaa puhtia ja voi lievittää yskää sekä limaista ja tukkoista oloa.

Tiesitkö, että talvella kuusenkerkkien sijaan voit hyödyntää kuusenhavuja?

Lue vinkit sekä havujen että kerkkien käyttöön Aarteen jutusta! Löydät sieltä myös reseptin villiin vispipuuroon.