Kotieläinten makuun päässyt susi kylvää pelkoa Porvoon ja Loviisan rajamailla – "Vahingon kärsineen syyttäminen ja lisätoimien vaatiminen ei ole oikein ja kohtuullista"

Kotieläinvahinkoja kärsineet saavat kontolleen pilkkaa ja vihaa. ”Susi ei kuulu kenenkään kotipihalle”, Marko Liljeström linjaa. Kuvituskuva sudesta. Kuva: Markku Vuorikari

Porvoon Vanhamoisiossa asuvan Marko Liljeströmin perheen kesäpäivä muuttui suruksi, kun perheen lemmikkipässi löydettiin kuolleena aitauksestaan. Pässi oli arveluiden mukaan tapettu sunnuntain vastaisena yönä. Jäljet viittasivat selkeästi suteen. Paikalla käynyt petoyhdysmies vahvisti vahingon suden aiheuttamaksi ja merkitsi tapahtuneen Tassu-järjestelmään.

Heinä–elokuu on aikaa, jolloin sudet opettavat pentujaan saalistamaan ja menevät kotieläinten aitauksiin. Liljeström kuitenkin arvioi, että Vanhamoisiossa saalistanut susi on yksinäinen uros.

"Se tappaa, syö, palaa takaisin ja syö seuraavan. Tämä ei jää tähän. Kun se on kerran aloittanut, niin se jatkaa", Liljeström totesi sunnuntaina Uusimaa-lehdelle.

Liljestömin ennustus lienee osunut oikeaan, sillä Loviisasta löytyi varhain maanantaiaamuna neljä suden tappamaa lammasta. Etäisyyttä paikalle on Liljeströmin kotoa linnuntietä parikymmentä kilometriä.

Liljeströmien pihalla on edelleen kaksi pässiä ja neljä uuhta. Lisäksi perheellä on kaksi hevosta, poni, kanoja ja koiria. Niiden turvallisuuden puolesta perhe on nyt huolissaan.

"Maalla pitäisi olla sama oikeus turvallisuuteen kuin kaupungissakin, eikä vahingon kärsineen syyttäminen ja lisätoimien vaatiminen ole millään tavalla oikein ja kohtuullista", Liljeström sanoo.

Liljeström kokee, että tällä hetkellä risan susipolitiikan maksajia ovat tapettujen eläinten omistajat ja ne susialueiden ihmiset, jotka joutuvat rajoittamaan elämäänsä.

"Ja saavat vihan ja pilkan vielä kaupan päälle", hän puuskahtaa.

"Poliisin on syytä uskaltaa antaa poistomääräyksiä silloin, kun ne selvästi ovat tarpeen. Petopolitiikka on rikki, joten nyt pitäisi edes ihmisten ja kotieläinten turvallisuudesta huolehtimisen toimia."

Liljeström toivoo, että saataisiin aikaiseksi järjestelmä, jolla voitaisiin seurata vahinkojen kasautumista yhdelle sudelle.

"Maalla asuvilla, varsinkin metsästäjillä, on melko tarkka tieto siitä, missä sudet liikkuvat ja mitkä yksilöt vahinkoa tekevät. Tätä tietoa olisi mahdollista hyödyntää paremmin.

"Tälläkin yksilöllä on jo useampia kotieläinten tappoja kontollaan", Liljeström sanoo.