Kysely osoitti, että neljännes kainuulaisista pelkää suurpetoja

Suomen Riistakeskus myönsi luvan tammikuussa 2021 pihoissa pyörineen susilauman kannanhoidolliseen metsästykseen Kuhmon Saunajärvellä. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus määräsi luvan täytäntöönpanokieltoon Luonnonsuojeluliiton valituksen pohjalta.

Vuosittainen karhunmetsästys peruuntui elokuussa 2022 kahden eri Luonnonsuojeluliiton valituksen vuoksi. Kaksi kuukautta myöhemmin Pohjois-Suomen hallinto-oikeus totesi, ettei Suomen riistakeskuksen päätöstä karhun kannanhoidollisesta metsästyksestä ole enää syytä kieltää.

Kuhmon suurpetotyöryhmä teetti kuntalaiskyselyn suurpedoista. Yli tuhannesta vastaajasta 81 prosenttia koki susia olevan liikaa Kuhmon alueella. Kannanhoidollista metsästämistä kannatti 56 prosenttia vastanneista ja poikkeusluvallista metsästämistä 26 prosenttia. 71 prosentille on ollut haittaa suurpedoista arkielämässä ja 26 prosenttia koki pelkäävänsä niitä.

Suden joutuessa erotetuksi laumasta sen ruoan hankinta vaikeutuu ja se hakeutuu asutusten lähistölle, jolloin perheiden koirat ovat vaarassa.

Tietokirjailija ja valokuvaaja Antti Haataja kertoi Ylen Aamu tv:n haastattelussa 10.1. laskeneensa sudelle markkina-arvon, jonka mukaan yhden suden tuotto hiilensidonnassa on 270 000 euroa vuodessa. Vielä luovemmalla mielikuvituksella varustetut puhuvat miljoonista euroista.

Kuinka kauan meidän harvaan asutun seudun asukkaiden tulee kestää tätä todellisuudesta vieraantunutta aatemaailmaa? Toisille tässä on kysymys elinkeinosta, toisille harrastuksesta. Lampola on joutunut lopettamaan toimintansa petovahinkojen vuoksi, metsästäjät eivät voi toteuttaa harrastustaan koirien kanssa ja metsästysmatkailu kärsii.

Kun susi näyttäytyy suuremman kaupungin liepeillä, poikkeuslupa kaatoon saadaan välittömästi.

Toisin kuin väitetään, niin Suomen suurpetopolitiikasta ei päätä EU, vaan me itse kansallisesti. Jos tulen valituksi keväällä eduskuntaan, teen kaikkeni suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseksi. Lainsäädäntöä tulee muuttaa myös haaskaruokinnan osalta suurpetojen luontaisen ihmisarkuuden varmistamiseksi.

Mikko Polvinen

Kuhmo