Mitä EU:n vuosi 2020 tarkoittaa metsille? Ilmastosopimus Green Deal linjaa myös Suomen metsien käyttöä

Euroopan komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans, parlamentti ja jäsenmaat pohtivat, miten unionista saadaan ilmastoneutraali 2050 mennessä. Metsät ovat olennainen osa päätöksentekoa. Kuva: Raisa Kyllikki Karjalainen, Markku Vuorikari, Kimmo Haimi, BENJAMIN CREMEL / EU

Koska EU:sta halutaan hiilineutraali 2050 mennessä, metsiin ja niiden käyttöön kohdistuu kuluvana vuonna kasvavaa painetta. Vaikka Euroopan unionilla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa, metsien käyttöä ohjataan epäsuorasti ilmasto-, rahoitus- ja ympäristölainsäädäntöjen kautta.

Joulukuussa työnsä aloittaneen Euroopan komission kattava ilmasto- ja ympäristölaki­paketti Green Deal määrittää tämän vuoden metsäkeskustelua.

Lainsäädännön takana on hollantilainen komission vara­puheenjohtaja Frans Timmermans.

Vihreän kehityksen ohjelman tarkoitus on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Sopimus sitoo yhteen kaikki EU-politiikan osa-alueet ja ottaa kantaa myös metsiin.

Metsiin liittyvää lainsäädäntöä on odotettavissa alkukeväästä, kun Euroopan komissio julkaisee ehdotuksensa luonnon monimuotoisuudesta sekä metsistä.

Ensimmäisten suunnitel­mien mukaan komissio haluaa tarttua metsästrategiassa laji­katoon ja metsien häviämiseen. Tiedot tulevista linjauksista ovat vielä hämärän peitossa, mutta strategia voisi velvoittaa jäsenmaita palauttamaan metsiä luonnontilaisiksi sekä suojelemaan niitä nykyistä enemmän.

Ohjemäärät ennallistettaville ja suojeltaville metsille voisivat tuoda rajoitteita Suomen kaltaisille jäsenmaille, joissa on aktiivista metsätaloutta.

MTK:n mielestä Green Deal on onnistuessaan mahdollisuus. Metsäsektorilla on vahva halu tuottaa kestäviä ilmastoratkaisuja, ja siksi esimerkiksi puurakentaminen tulisi saada osaksi vihreää sopimusta, MTK mainitsee.

”Suomalainen kestävä metsätalous on sekä monitavoitteista, monimuotoista että taloudellisesti kannattavaa ja pystyy siksi parhaiten vastaamaan myös ilmastohaasteisiin”, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kommentoi Green Dealin ensiaskeleita.

Metsäkeskustelu lisääntyy myös Euroopan parlamentissa. Eurooppaa viime vuonna koetelleet kirjanpainajatuhot ja metsäpalot ovat lisänneet EU-parlamentin kiinnostusta löytää yhteisiä näkemyksiä metsistä.

Metsiin keskittyvän mepin Petri Sarvamaan (kok.) mukaan metsien käyttöön kohdistuu EU:ssa yhä enemmän velvoitteita. Hänen mielestään vihreästä sopimuksesta tarvittaisiin ensitöiksi taloudellisten vaikutusten arviointi.

”EU:n metsästrategiassa metsien suojelun ja biodiversiteetin tulokulma on kapea. Metsien taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys on otettava huomioon ympäristöasioiden ohella tasapuolisesti”, vihreän sopimuksen metsälinjauksista parlamentissa neuvotteleva Sarvamaa kertoo.

Komission työlistalle nousee entistä vahvemmin metsien kyky sitoa hiiltä. Viime vuonna jäsenmaissa valmistellun lulucf-lainsäädännön tarkoitus on kartoittaa toteutuneita metsien hiilinieluja seuraavien vuosien aikana ja sovittaa niitä yhteen kokonaispäästöjen kanssa.

Jokaisen jäsenmaan on pitänyt lähettää komissiolle viime vuoden loppuun mennessä raportti metsien nielujen kehityksestä. Niin kutsuttu nielujen vertailutaso vahvistetaan tämän vuoden aikana.

Nielulaskennoilla nähdään, paljonko Suomen on vähennettävä päästöjä muualta. Jos Suomen metsien nielut jäävät tulevina vuosina sille määrättyä vertailutasoa merkittävästi pienemmiksi, metsien nieluja ei voida käyttää esimerkiksi maatalouden tai rakentamisen päästöjen korvaamiseen.

Laskennat eivät kuitenkaan rajoita jäsenmaiden metsien hakkuita.

Koska EU:n päästöt pitää saada nopeasti alas, metsien nielutavoitteet voivat kiristyä vielä nykyisestä. Siksi juuri valmistuneen lulucf-asetuksen päivittäminen saattaa nousta uudelleen keskusteluun.

Jäsenmaat ja parlamentti pääsivät loppuvuodesta sopuun, jonka tarkoitus on saada rahavirrat liikkumaan ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviin rahoitustuotteisiin.

Rahoituslainsäädännön pohjalta komissio rakentaa määritelmiä, joiden tarkoitus on antaa signaali sijoittajille siitä, mitkä taloudelliset toimen­piteet ovat vihreitä.

Tämä voisi ohjata myös Suomessa metsien käyttöä suuntaan, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän päästöjä.

”Päätös ohjaa metsänhoitoa tiettyyn suuntaan, jolloin esimerkiksi avohakkuut eivät välttämättä menisi kestävyysmääritelmän piiriin. Vain metsien ennallistaminen, metsittäminen ja suojelu saatetaan jatkossa katsoa kestäviksi taloudellisiksi toimenpiteiksi rahoittajien näkökulmasta”, Euroopan metsänomistajajärjestön (CEPF) asiantuntija Meri Siljama uskoo.

Komission kriteerityötä tehdään asiantuntijaryhmissä ja niiden valmistelu voi viedä useamman vuoden.