Pääministeri Sipilä hakee lisää hakkuuoikeuksia EU-huippukokouksesta – "Pyrimme saamaan parhaan mahdollisen tuloksen"

"Olimme neuvostossa ainoa maa, joka ylipäätään sai lisäjoustoja lulucf-sektorille. Ne vaan eivät ole riittäviä Suomen tarpeisiin nähden", pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo. Kuva: Emmanuel Dunand

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) aikoo ottaa esille maankäytön ja metsätalouden lulucf-lain torstaina EU:n huippukokouksen epävirallisissa keskusteluissa. Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa pääministeri kertoo hakevansa ratkaisua, joka mahdollistaisi metsien käytön kestävän kasvattamisen ilman, että Suomelle koituu siitä laskennallisia päästöjä.

Sipilä ei ota kantaa, millä konkreettisilla ehdoilla neuvotteluita aiotaan vielä eteenpäin.

MT:n tietojen mukaan Sipilä pyrkii neuvottelemaan Suomelle enemmän "hiilinieluoikeuksia", joilla puun korjuuta voidaan lisätä.

Viime perjantaina ympäristöministereiden neuvostossa Suomi saavutti hakkuuoikeuksia 10 vuoden ajalle 54 miljoonaa hiilidioksiditonnia ilman velvoitetta siitä, että lisääntyneitä hakkuita pitäisi kompensoida päästöjen vähennyksinä tai ostamalla päästöoikeuksia. Tämä vastaa noin kuuden miljoonan kuution hakkuulisäyksiä vuodessa.

Ennen neuvotteluja Suomen tavoite oli kuitenkin tuplata nielutonnien määrä, jotta hakkuita voidaan kasvattaa nykyisestä 70 miljoonasta kuutiosta yli 80 kuutioon 2024 mennessä.

Jos hallitus haluaa pysyä suunnitelmissaan, neuvoston laskelmilla hakkuista syntyisi päästörasite, ja Suomen päästövähennysvelvoite nousisi 39:stä 57 prosenttiin. Suomi ei saisi kuitenkaan kompensoida näitä päästöjä metsien hiilinieluilla.

Pääministeri haluaa MT:n tietojen mukaan painottaa, että neuvoston päätös on ristiriidassa Eurooppa-neuvoston ohjeiden kanssa. Eurooppa-neuvoston mukaan jäsenvaltioiden osuuksien taakanjakosektorin päästövähennysvelvoitteista tulisi vaihdella 0-40 prosentin välillä.

Pääministeri aikoo taustaneuvotteluissa saada Suomelle enemmän hakkuuoikeuksia nostamalla Suomen korkeampaan "kompensaatioluokkaan". Jos Suomi pääsisi tähän, se saisi nostaa puun korjuuta nykyisestä yli 10 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Korkeamman kompensaation luokassa ovat jo Viro, Latvia, Slovenia ja Itävalta. Ne saavat neuvoston esityksessä vähentää hiilinielujaan vertailujaksoon nähden Suomea viidenneksen enemmän.

"Olen pitänyt asiaa esillä kollegojeni kanssa jatkuvasti myös Eurooppa neuvostoissa. Pyrimme saamaan sieltä Suomen kannalta parhaan mahdollisen tuloksen", pääministeri sanoo.

Kompensaatiomallin takana on neuvoston puheenjohtajamaa Viro. Sen avulla historiallisesta metsien käyttöasteesta voidaan poiketa. Neuvoston laskentasäännöt eivät kuitenkaan ole lopulliset, vaan lulucf-säädöstä veivataan vielä parlamentin, komission ja neuvoston kesken.

EU-johtajat kokoontuvat Brysseliin torstaina ja perjantaina 19–20. lokakuuta tarkastelemaan useita päivänpolttavia kysymyksiä. Tänä vuonna virallisella agendalla ovat muun muassa muuttoliike, puolustus, ulkoasiat ja digitalisointi.

Lue pääministeri Juha Sipilän haastattelu kokonaan perjantaina 20.10. ilmestyvästä Maaseudun Tulevaisuudesta.