Metsästyslain muutokset suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi eduskunnan käsittelyyn

Lakimuutosten tavoitteena on luoda edellytyksiä suurpetojen kannanhoidollisen metsästykselle. Kuva: Lari Lievonen

Hallituksen esitys metsästyslain muutoksista on lähetetty eduskuntaan. Muutosten tavoitteena on luoda edellytyksiä suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen järjestämiselle Suomessa.

”Esitettävät metsästyslain muutokset ovat osa toimia kohti tasapainoisempaa suurpetopolitiikkaa, jossa kannanhoidollinen metsästys on mahdollista. Kansallisen lainsäädännön lisäksi tullaan päivittämään kannanhoitosuunnitelmat. Hallituksen esityksellä vahvistetaan riistahallinnon keinoja perustella suurpetojen kannanhoidollisia lupapäätöksiä aiempaa pitävämmin. Jatkamme myös aktiivista vaikuttamista, jotta suden suojeluasemaa alennetaan EU:n luontodirektiivissä”, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) sanoo tiedotteessa.

Hallituksen esityksen mukaan maa- ja metsätalousministeriö saisi valtuuden asettaa päämäärän suurpetojen kannanhoidolliselle metsästykselle lajikohtaisesti ja kannanhoitoalueittain. Alueet määriteltäisiin nykyistä tarkemmin lajikohtaisissa hoitosuunnitelmissa. Tällä muutoksella pyritään ottamaan huomioon sekä EU:n tuomioistuimen että Suomen korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytäntö.

Päämäärän asettaminen ministeriön asetuksella tukisi Suomen riistakeskuksen poikkeuslupaharkintaa ja auttaisi poikkeusluvan hakijaa luvan perusteluiden esittämisessä. Päämääriä voitaisiin tarkastella ja täsmentää vuosittain kulloinkin käytössä olevan parhaan tiedon pohjalta.

Metsästyslakiin ehdotetaan myös lisättäväksi säännös, jonka mukaan lupaharkinnassa voidaan ottaa huomioon lajikohtaiset hoitosuunnitelmat, joiden toimenpiteillä puolestaan otetaan huomioon luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun luontodirektiivin 2 artikla.

”Taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen vaatimusten ottaminen huomioon sisältyy luontodirektiiviin, mutta tämä näkökulma ei juurikaan näy oikeuskäytännössä. Saman artiklan kaksi muuta, luonnonsuojelua korostavaa kohtaa sen sijaan on otettu huomioon. Alueelliset ja paikalliset erityispiirteet nostetaan esille samassa yhteydessä. Lakimuutoksella pyritään siihen, että myös mainittujen tavoitteiden tarkastelu otetaan mukaan kannanhoitosuunnitelmien kautta”, toteaa ministeri Essayah.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voitaisiin jatkossa asettaa myös lajin suotuisan suojelutason viitearvo, jonka avulla voidaan arvioida poikkeamisen vaikutus suotuisan suojelutason säilyttämiseen tai saavuttamiseen.

Suotuisan suojelutason viitearvo kuvaa populaatiokokoa, jolla lajin suotuisa suojelutaso olisi turvattu Suomessa pitkällä aikavälillä. Viitearvon määrittäminen liittyy luontodirektiivin raportointiin, ja komissio on laatinut viitearvon määrittämiseen tarkemmat ohjeet.

Esitetyillä lakimuutoksilla on tarkoitus hakea yhdessä hoitosuunnitelmien päivittämisen kanssa sitä, että poikkeusluvissa voidaan ottaa paremmin huomioon suurpetojen ja niiden vaikutusten alueellisuus.

Tapauskohtainen poikkeuslupaharkinta tapahtuisi edelleen osana Suomen riistakeskuksen julkisia hallintotehtäviä. Suomen riistakeskuksen tehtäväksi jäisi edelleen arvioida, tukevatko hakemuksessa esitetyt ja hakemusalueella vallitsevat tosiseikat kulloisessakin tilanteessa poikkeusluvan päämäärän täyttymistä. Suomen riistakeskuksen olisi edelleen osoitettava, että päämäärän saavuttamiselle ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua kuin kannanhoidollinen metsästys ja että poikkeaminen on myös suotuisaan suojelutasoon liittyvän poikkeusedellytyksen kannalta mahdollista. Suomen riistakeskuksen päätöksen olisi näin ollen edelleen perustuttava kaikkiin poikkeusluvan myöntämisen yleisiin ja erityisiin edellytyksiin.