Susiongelma jakaa yhä Suomen – kaupungin ja maaseudun näkemykset törmäävät rajusti
MT:n erätoimittaja pohtii, miksi suurin osa suomalaisista paljon julkisuutta saaneen Eläinoikeusakatemian teettämän kyselytutkimuksen mukaan ajattelee, ettei susia saisi metsästää.
Sudet ja susien aiheuttamat ongelmat eivät kosketa kaupunkilaisia. Kuva: Timo HeikkalaEläinoikeusakatemian ja Suomen eläinoikeusjuristien tilaaman kyselytutkimuksen mukaan 62 prosenttia suomalaisista ajattelee, ettei susien kiintiömetsästystä tulisi aloittaa nykytilanteessa. Tulos vaikuttaa selvältä, kunnes perehtyy kysymyksiin ja vastauksiin tarkemmin.
Susien kiintiömetsästys on selitetty kyselyssä johdattelevasti niin, että susia saa ampua vapaasti tietyn yksilömäärän vuodessa. Näinhän ei todellisuudessa ole, vaan metsästys on tarkasti säänneltyä, ei vapaata räiskintää.
Kyselyyn vastanneista 24 prosenttia arvioi, että kiintiömetsästys olisi hyväksyttävää vasta sitten, kun susipopulaatio on yli 1 000–5 000 sutta. Vastausten hajonta ja epätietoisten määrä oli vastauksissa poikkeuksellisen suuri. Se kertoo asian monimutkaisuudesta tai siitä, että monilla ei ole asiaan aktiivista kantaa.
Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että asuinalue, koulutus ja ikä vaikuttavat susiasenteisiin. Susien kiintiömetsästystä vastustavat eniten korkeakoulutetut, kaupungissa asuvat ja alle 60-vuotiaat kansalaiset.
Asuinalue, koulutus ja ikä vaikuttavat susiasenteisiin.
Käsi ylös, kuka yllättyi tuloksesta. Sudet ja susien aiheuttamat ongelmat eivät kosketa kaupunkilaisia, eivätkä välttämättä kaikkia maaseudulla asuviakaan.
Vanha viisaus kuuluu, että sitä saa mitä tilaa. Niin myös tässä tutkimuksessa. Jos koko Suomen mielipidettä kysytään, vastaukset painottuvat etelän kaupunkien mukaan, sillä siellähän suurin osa suomalaisista nykyään asuu.
Kaupungissa elävän saattaa olla vaikea ymmärtää susiongelmaa. Ehkä asian voisi ymmärtää paremmin rottien kautta. SEY on hiljattain julkaisemassaan raportissa todennut, että kaupungeissakin on nyt tärkeää opetella lajienvälistä rinnakkaiseloa rottien kanssa.
”Niitä ei saa kohdella epäeettisesti vain, koska ne ovat rauhoittamattomia tai niistä on meille haittaa”, SEY tiedotti aiemmin. Ovatko kaupungeissa asuva todella valmiita rinnakkaiseloon rottien kanssa?
Jos Suomessa eläisi 5 000 sutta, yhtälö vaatii toimiakseen sen, että ihminen poistuisi kokonaan kuvasta tai ainakin pakkautuisivat kaupunkeihin.
Ylipäätään, jos riistaeläinkantoja ei lainkaan säädeltäisi, yhteiskunta, luonto ja maa- ja metsätalous ajautuisivat vähitellen kaaokseen.
Helpointa tämä on ymmärtää hirvien kanssa. Vaikka hirvien määrää voisi ainakin riistalihan näkökulmasta kasvattaa, se vaatisi sen, että yhteiskunta olisi valmis sietämään hirvien aiheuttamia vahinkoja. Silloin riistasta saatava hyöty pitäisi nähdä niin suurena, että vahingoilla ei koettaisi olevan niin suurta merkitystä.
Silti jossakin vaiheessa yhteiskunnan sietokyky varmasti loppuisi. Susien kanssa se on jo monin paikoin tullut vastaan.
Kolumnin kirjoittaja on MT:n erätoimittajaArtikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
