Puuta paloi energiaksi ennätysmäärä 2016 – metsähakkeen käyttö jäi yhä huippuvuosista

Yli puolet lämpö- ja sähkövoimalaitosten kuluttamasta metsähakkeesta valmistettiin pienpuusta eli karsitusta ja karsimattomasta rangasta. Kuva: Pentti Vänskä

Kuva: Jukka Pasonen

Lämpö- ja sähkövoimalaitoksissa poltettiin kiinteitä puupolttoaineita viime vuonna kaikkiaan 19,3 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli suurin tähän asti tilastoitu määrä, Luonnonvarakeskus (Luke) kertoo.

Kiinteisiin puupolttoaineisiin luetaan metsähake, kuori, puru, teollisuuden puutähdehake, puupelletit ja kierrätyspuu.

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö kasvoi edellisestä vuodesta kuusi prosenttia, 1,1 miljoonaa kuutiometriä.

Metsähaketta paloi lämpö- ja sähkövoimalaitoksissa 7,4 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli prosentin edellisvuotista enemmän. Käyttö jäi silti pienemmäksi kuin vuosina 2012–2014.

"Metsähakkeen käyttö sähkön ja lämmön yhteistuotannossa jatkoi edelleen laskuaan. Se supistui vuotta aiemmasta kuudella prosentilla 4,5 miljoonaan kuutiometriin", kertoo yliaktuaari Esa Ylitalo Lukesta.

Pelkässä lämmöntuotannossa metsähakkeen käyttö sen sijaan kasvoi 14 prosenttia 2,9 miljoonaan kuutiometriin. Yhdessä pientaloissa poltetun metsähakkeen kanssa kokonaiskäyttö ylsi 8,1 miljoonaan kuutiometriin.

Vuonna 2010 asetettujen tavoitteiden mukaan metsähakkeen käyttö piti nostaa noin 13,5 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä. Siitä tavoitteesta ollaan jäämässä kauaksi.

Yli puolet eli 3,9 miljoonaa kuutiometriä laitosten kuluttamasta metsähakkeesta valmistettiin pienpuusta eli karsitusta ja karsimattomasta rangasta. Seuraavaksi eniten, 2,5 miljoonaa kuutiometriä, käytettiin hakkuutähteitä. Kantoja metsähakkeen raaka-aineena kului 0,8 ja metsäteollisuustuotteiden valmistukseen kelpaamatonta järeää runkopuuta 0,3 miljoonaa kuutiometriä.

Metsäteollisuuden sivutuotepuuta laitoksissa käytettiin kahdeksan prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, yhteensä 10,9 miljoonaa kuutiometriä. Eniten poltettiin kuorta, joka kattoi sivutuotepuusta lähes 70 prosenttia eli 7,3 miljoonaa kuutiometriä.

Suhteellisesti eniten kasvoi puupellettien ja -brikettien sekä kierrätyspuun käyttö.

Kiinteitä puupolttoaineita kulutettiin Luken mukaan eniten Keski-Suomessa. Metsähaketta paloi eniten Uudellamaalla ja metsäteollisuuden sivutuotepuuta Etelä-Karjalassa.

Kaikkiaan puupolttoaineita käytettiin Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna energiantuotannossa 96 terawattituntia, mikä kattoi 26 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. Puu oli Suomen merkittävin energianlähde. Öljyn osuus kokonaiskulutuksesta oli 23 prosenttia.

Puupolttoaineiden kokonaiskulutuksesta lämpö- ja sähkövoimalaitosten kiinteiden puupolttoaineiden osuus oli 37 terawattituntia, sellun valmistuksessa syntyvän mustalipeän polton 41, puun pienkäytön 17 ja muiden puupolttoaineiden osuus kaksi terawattituntia.