Metsät muuttuvat ikääntyessä yhä tärkeämmiksi – nuoret käyttäisivät mieluiten puuta huonekaluihin ja rakentamiseen

Yli puolet tutkimukseen vastanneista nuorista on sitä mieltä, että metsää pitää olla kodin lähellä. Kuva: Sanne Katainen

Kuva: Jukka Pasonen

Metsät ovat tärkeitä lähes yhdeksälle kymmenestä nuoresta. Metsää erittäin tärkeänä kokevien nuorten osuus kasvaa iän karttuessa. 15–17-vuotiaista vain alle kolmannes kokee metsät erittäin tärkeiksi, 22–25-vuotiaista jo yli puolet.

Tuoreet tulokset selviävät Taloustutkimuksen marraskuussa tekemästä nuorten metsäbarometristä, jonka tilaajana on Suomen Metsäyhdistys.

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikön Petra Lehmuskunnaksen mukaan tutkimuksessa ei ilmennyt suuria alueellisia eroja.

"Nuoret eivät ole irtaantuneita metsästä vaan ne ovat edelleen tärkeitä. Yli puolet vastasi, että metsää pitää olla kodin lähellä. Tämä tulisi huomioida esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa." Lehmuskunnas esitteli tuloksia viime perjantaina Helsingin keskustakirjasto Oodissa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 15–25-vuotiaiden suomalaisten mielikuvia metsistä, niiden käytöstä sekä metsä- ja puualasta. Kyselyyn vastasi noin 500 nuorta. Tutkimuksen rahoittivat Puumiesten Ammattikasvatussäätiö ja Metsämiesten Säätiö.

Asuinpaikka ei vaikuttanut siihen, miten tärkeäksi nuori kokee metsän. Metsän määrittely jakoi nuoret kuitenkin kahtia.

Noin puolet nuorista on sitä mieltä, että puisto tai pieni lähimetsä edustaa metsää. Eniten näin vastanneita oli Helsingissä ja Uudellamaalla. Etelässä, pohjoisessa ja idässä asuvat nuoret ovat taas useimmin sitä mieltä, että vain vanha koskematon metsä on metsää.

Reilu kymmenes nuorista kokee metsän itselleen vieraaksi ympäristöksi. Yllättävää on, että maaseudulla ja haja-asutusalueilla asuvissa nuorissa on eniten näin ajattelevia.

Syynä saattaa olla metsän määritelmä, joka jätettiin kyselyssä avoimeksi ja nuorten itsensä päätettäväksi. Haja-asutusalueella ei välttämättä mielletä puistoja tai pieniä lähimetsiä "oikeaksi metsäksi" yhtä usein kaupungissa asuviin verrattuna.

Erityisesti nuoret naiset ovat tutkimuksen mukaan valveutuneita ilmastonmuutosta koskevissa asioissa.

"Sama on näkynyt muissakin viime aikoina tekemissämme tutkimuksissa", Lehmuskunnas kertoi.

Kun nuorilta kysyttiin, mitä he metsänomistajina tekisivät metsälleen, nuorten naisten keskuudessa korostui luonnonsuojelu ja maiseman vaaliminen.

Kaikista tutkimukseen osallistuneista nuorista kolme neljäsosaa on samaa mieltä kyselyn väittämän "metsien tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden ylläpito" kanssa.

Toisaalta reilu neljäsosa toivoisi saavansa metsästä säännöllisesti tuloja. Yhtä moni myös jättäisi metsänsä hakkaamatta, jos taloudelliset syyt eivät sitä vaatisi.

Metsältään tuloja odottivat keskimääräistä useammin nuoret miehet sekä nuoret, joiden perhe omistaa metsää. Metsän talouskäytön merkitys oli 22–25-vuotiaille nuorempiaan suurempi.

Kaksi kolmasosaa nuorista on sitä mieltä, että metsiä hoidetaan Suomessa hyvin. Lisäksi valtaosa nuorista pitää metsä- ja puualaa vastuullisena työnantajana.

Toisaalta työnantajanäkymiä koskevissa kysymyksissä korostui "en osaa sanoa" -vastaajien osuus. Heitä oli keskimäärin kolmannes nuorista.

Lehmuskunnaksen mukaan tulos kertoo siitä, että metsäalan nuoriin kohdistuvassa viestinnässä ja tunnettuuden lisäämisessä on edelleen parantamisen varaa.

"Metsäala on nuorille edelleen suhteellisen tuntematon. Hyvää on kuitenkin se, että ala näyttäytyi nuorille enemmän myönteisenä kuin kielteisenä", Lehmuskunnas sanoi.

Nuoret käyttäisivät mieluiten puuta huonekaluihin ja rakentamiseen. Silti puutuoteteollisuutta pidettiin tutkimuksessa vähiten innovatiivisena metsäteollisuuteen ja metsätalouteen verrattuna.

Nuoret miehet hakeutuvat tutkimuksen mukaan metsään tai puunjalostusteollisuuteen liittyviin ammatteihin kaksi kertaa naisia useammin. Kiinnostusta alalle lisäävät metsään liittyvät harrastukset, perheen metsäomistus tai alalla työskentelevä tuttu tai perheenjäsen.