Hakkeen tuen leikkaus vähentäärajusti metsäenergian käyttöä

Metsähakkeen tuen aleneminen on kytköksissä turpeen verotukseen. Turpeen veron kiristyessä metsähakkeen tuki laskee.

Bioenergia ry:n mukaan uusiutuvan energian tuen leikkaus osuu etenkin maan neljään suurimpaan biovoimalaitokseen. Näissä laitoksissa tuotetaan pääasiassa lauhdesähköä, mutta myös huomattava määrä kaukolämpöä.

Hallituksen tekemät tukileikkaukset pudottavat energiapuun käytön neljässä suurimmassa biovoimalaitoksessa alle miljoonaan kuutiometriin.

Ilman tuen leikkauksia puun käyttö nousisi yksin näissä suurimmissa laitoksissa 2,7 miljoonaan kuutiometriin.

Vajaan kahden miljoonan kuutiometrin menettäminen merkitsee erittäin suurta lovea energiapuun käyttöön.

Lauhdesähkön tuotannossa kilpailukykynsä menettänyt puu korvautuu lähinnä kivihiilellä.

”Kivihiilen kilpailukyky on selvästi parantunut puuhun ja turpeeseen nähden sekä tuki- ja verotuspäätösten että hiilen ja päästöoikeuksien alhaisen hinnan vuoksi”, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Jyrki Peisa.

Peisa muistuttaa, että puu on kustannustehokkaimpia uusiutuvan energian lähteitä Suomessa. Metsähakkeen käyttöä tuetaan maltillisesti uusiutuvan energian tavoitteisiin pääsemiseksi.

Metsähakkeen ja turpeen tuotanto työllistävät Suomessa lähes 20 000 henkeä. Tilanne on erittäin huolestuttava energiapuualan yritysten kannalta. Energiapuun tuotannosta vastaavat sadat pienyritykset ympäri maan.

Hallitus on leikannut tukea kolmanneksella vuoden 2013 alusta ja on leikkaamassa tukea edelleen ensi vuoden alusta. Bioenergian tuottajien mukaan metsähakkeen tuki tulisi palauttaa vuoden 2012 tasolle suurimpien vahinkojen korjaamiseksi.

Metsähakkeen tuen nosto edellyttäisi EU-lainsäädännön mukaan myös turpeen veron laskua. Näin molempien kotimaisten polttoaineiden kilpailukyky paranisi suhteessa kivihiileen.

Energiapuun kokonaiskäyttö on tarkoitus nostaa 13,5 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2012 energiapuuta käytettiin 7,6 miljoonaa kuutiometriä.

Suomen suurimman biovoimalaitoksen Alholmens Kraftin toimitusjohtajan Roger Holmin mukaan Suomen energiapolitiikassa on nyt tarkistuksen paikka.

”Kotimaisten kilpailukyvyn palauttavia päätöksiä tulisi tehdä pikimmiten. Nyt useat energiayhtiöt ovat olleet pakotettuja korvaamaan puuta ja turvetta kivihiilellä”, Holm sanoo.

Neljän suurimman laitoksen puun käytön menetykset merkitsevät arviolta 800 menetettyä työpaikkaa ja 40 miljoonan euron heikennystä vaihtotaseen sekä kivihiilellä korvautuessaan aiheuttavat 1,1 miljoonaa tonnia CO2-päästöjä.

Uusiutuvaa puusähköä menetetään koko Suomen tuulivoiman tuotantoa vastaava määrä. Käyttämättä jäävän energiapuun määrä vastaa 20 0000 asukkaan kaupungin lämmitystarpeita.

Selvityksessä oli mukana Suomen neljä suurinta biovoimalaitosta: Oy Alholmens Kraft Ab, Oulun Energia, Jyväskylän Energia ja Vaskiluodon Voima.

Käytännön metsätaloudessa kotimaisen energian käytön lisäämispäätös otettiin aikanaan innolla vastaan. Energiapuuta metsissä riittää ja koneyrittäjät olivat valmiita investoimaan sen korjuuseen.

Koska kyseessä on sekä metsänomistajien että koneyrittäjien ja koko kansantalouden yhteinen etu, metsäenergian korjuu ja käyttö on saatu moninkertaistettua lyhyessä ajassa. Poukkoileva tukipolitiikka on silti rassanut etenkin koneyrittäjien hermoja.

LHM Hakkurit Oy:n toimitusjohtaja Tommi Lahti pelkää, että tekeillä olevat päätökset johtavat kotimaisten polttoaineiden tuotannossa toimivien yritysten ja hankintaketjujen alasajoon ja työpaikkojen menetykseen.

”Tämä on vielä estettävissä ja alan yritykset ovat omilla toimillaan tehostaneet ketjua. Tilannetta ei pitäisi vaikeuttaa politiikalla”, Lahti painottaa.

JARMO PALOKALLIO

Avaa artikkelin PDF