Sahayritykset uskaltavat taas investoida – suomalainen sahateollisuus harppoo nyt kiinni kilpailijoiden etumatkaa

Sahayritysten investoinnit ovat olleet pieniä tällä vuosituhannella. Poikkeuksena on Keitele Group, joka on rakentanut uudet sahalaitokset Kemijärvelle ja Alajärvelle. Kuvassa Eemil Latvala työskentelee Alajärven sahalla viime vuoden elokuussa. Kuva: Johannes Tervo

Sahateollisuudessa on menossa investointiaalto, jollainen nähtiin viimeksi 1990-luvun lopulla. Kuva: Timo Filpus

Sahatavaran vientihinnat nousivat alkuvuonna historiallisen jyrkästi. Kuva: Timo Filpus

Britannia on kohonnut suomalaisen sahatavaran suurimmaksi vientikohteeksi. Kiinaan vienti on laskenut selvästi. Kuva: Timo Filpus

Sahatavaramarkkinoilla on nähty tänä vuonna poikkeuksellisen kuuma huippusuhdanne. Alkuvuonna sahatavaran hinnat nousivat jopa historiallisen jyrkästi.

Yhdysvalloissa höylätyn kakkosnelosen hinta oli toukokuussa noin 880 euroa kuutiometriltä eli noin nelinkertainen aiempien vuosien keskihintaan verrattuna. Siitä hinnat ovat Atlantin takana laskeneet, mutta ovat edelleen korkeammat kuin keskimäärin aiempina vuosina.

Suomalaisen sahatavaran keskimääräinen vientihinta oli heinäkuussa 337 euroa kuutiometriltä, kun mukaan lasketaan myös höylätty sahatavara. Reaalisesti vastaavaan hintaan sahat ylsivät Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan viimeksi vuonna 1990.

Nyt huippuhinnat ovat taittumassa laskuun, kun kysynnän ja tarjonnan suhde on tasapainottumassa.

Vientihinta heikkenee Luken arvion mukaan ensi vuonna noin 20 prosenttia tämän vuoden tasosta, mutta kysynnän odotetaan edelleen säilyvän vahvana.

Sahatavaran tuotanto nousee tänä vuonna Luken ja Pellervon taloustutkimuksen PTT:n mukaan noin 12 miljoonaan kuutiometriin.

Tuotannon kasvu jatkuu ensi vuonna hyvän viennin vedon ja uusien investointien ansiosta. Viimeksi 12 miljoonan raja ylittyi edellisessä huippusuhdanteessa vuonna 2007.

Parhaimmillaan vuosituhannen alkuvuosina Suomessa sahatavaraa tehtiin lähes 14 miljoonaa kuutiometriä.

Monien heikkojen vuosien jälkeen sahayritykset uskaltavat jälleen investoida uuteen teknologiaan, kun tulokset ja taseet ovat kohentuneet kohisten.

Sahateollisuuden liiketulos kohoaa Luken mukaan tänä vuonna peräti 10‒15 prosenttiin liikevaihdosta. Vastaavia tulosnumeroita ei ole alalla nähty 25 vuoteen.

Hintojen laskusta huolimatta sahayritysten tuloskunto säilyy Luken mukaan hyvänä ensi vuonnakin.

Tänä vuonna investointeja on valmistunut tai valmistuu Kuusisto Groupille Laitilaan, Oraskolle Utajärvelle, Kiepille Mäntyharjuun ja Westakselle Koski Tl:n sahalaitokselle.

Vuosina 2022–23 uutta tuotantokapasiteettia nousee yritysten julkistamien päätösten mukaan noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä. Siitä puolet toteutuu, kun Metsä Groupin 200 miljoonaa euroa maksava suursaha käynnistyy Raumalla ensi vuoden kolmannella neljänneksellä.

Sahatavaran tuotannon kasvu 1,5 miljoonalla kuutiometrillä tarkoittaa, että sahojen tukin käyttö lisääntyisi noin kolme miljoonaa kuutiometriä.

Aivan niin paljon tukin tarve tuskin kasvaa, koska samaan aikaan kun uutta rakennetaan, niin vanhaa kapasiteettia poistuu. Esimerkiksi UPM sulki kesällä pikkutukkilinjan Lappeenrannassa ja Stora Enso toissa talvena Kiteen sahan.

Aiemmin tällä vuosituhannella suomalaiset sahayritykset ovat investoineet uuteen tuotantoon varsin vähän. Investoinnit ovat olleet lähinnä kuivauskapasiteetin laajennuksia sekä sahalaitosten lajittelupään ja tukinkäsittelyn uusimista.

Poikkeuksia ovat Keitele Group, joka on rakentanut uudet sahat Kemijärvelle ja Alajärvelle, ja pienemmistä yrityksistä Kuusisto Group Laitilassa.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Erkki Verkasalo sanoo, että puurakentamisen lisäyksen ja puun sisustuskäytön mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää kilpailukyvyn parantamista sekä laadun ja jalostusasteen nostamista vientimarkkinoilla kuten myös kotimaassa.

"Suomalainen sahateollisuus on jäänyt jälkeen kovimmista kilpailijoista Ruotsista, Saksasta ja osin jopa Venäjästä. Siksi investoinnit uuteen teknologiaan ovat erittäin kaivattuja."

Sahayritykset harppovat Verkasalon mukaan nyt kiinni kansainvälisten kilpailijoiden etumatkaa.

"Voidaan puhua investointiaallosta, jollainen nähtiin viimeksi 1990-luvun lopulla."

Uusi teknologia mahdollistaa puuraaka-aineen aiempaa tarkemman ja tehokkaamman hyödyntämisen. Näin tukista saadaan nykyistä enemmän arvokkaita lopputuotteita.

Myös digitalisaatio ja tietojärjestelmät etenevät merkittäviä askelia.

Julkistetuista investoinneista merkittävä osa sijoittuu Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Yhtenä tekijänä taustalla on vuonna 2023 Kemiin valmistuva Metsä Groupin biotuotetehdas, jonka kuitupuunhankinnan myötä vuosittainen tukkien tarjonta kasvaa noin miljoona kuutiometriä.

Junnikkala Oy on rakentamassa kapasiteetiltaan 300 000 kuutiometrin sahaa Ouluun. Investoinnin arvo nousee 70 miljoonaa euroon.

Kuhmo Oy puolestaan uudistaa pääsahalinjansa. Sen myötä sahatavaran tuotantokapasiteetti kasvaa 200 000 kuutiometriä.

Hasa investoi Haapajärvelle ja Haapavedelle, Pölkky Oy Taivalkoskelle ja Kajaanin sekä Orasko Utajärvelle.

Euroopan suurin sahateollisuusyhtiö, itävaltalainen Binderholz kasvattaa jatkojalostuskapasiteettia 40 miljoonalla eurolla Lieksassa.

Päijät-Hämeessä sahateollisuus vahvistuu entisestään, kun Koskisen konserni rakentaa Kärkölään 48 miljoonaa euroa maksavan uuden sahan ja Versowood lisää 15 miljoonan euron investoinnilla sahauskapasiteettia 150 000 kuutiometriä.

Koskisen konsernin uusi kapasiteetiltaan 400 000 kuutiometrin sahalaitos korvaa nykyisen 300 000 kuutiometrin sahalaitoksen.