Olympia-ampuja Eetu Kallioinen viihtyy kotimaisemissa: "Lopella on kaikki mitä tarvitsen – hyvä harjoitella ammuntaa ja hyvät riistakannat metsästykseen"

Eetu Kallioinen on metsästänyt ja ampunut haulikolla polvenkorkuisesta saakka. Kuva: Panu Hiidenmies

Kesällä 2021 kaikki oppivat tunteman loppilaisen Eetu Kallioisen. Hän johti Tokion olympialaisten miesten skeetin finaalia, kunnes napsahti tuplapummit ja toiset. Paikalliset ja kaikki muutkin Eetun uraa seuranneet jännittivät ruutujen ääressä ratkaisun hetkiä.

Miehellä oli kylmäpäinen asenne. Sen näki ilmeestäkin. Oma perhe tutisi kotisohvalla kisaa seuratessaan. Suuri joukko faneja jännitti television äärellä Eetun särkiessä kiekkoja toinen toisensa perään Japanin helteessä. Tuntui kuin aika olisi pysähtynyt noina hetkinä.

Mitaleilta putoaminen oli pettymys. Se tuntui ja näkyi ampujan omissa tunnelmissa. Vähintään yhtä paljon se tuntui Suomessa katsojien tuijottaessa epäuskoisina suoraa lähetystä.

Mutta Kallioista ei lannisteta. Hän tähtää entistä itsevarmempana tulevaisuuteen. Tavoitteena on se kaikista kirkkain – miesten skeetin olympiakulta, josta mitellään 2024 Pariisissa. Sitä ennen on kuitenkin monta koitosta, ja harjoittelua, harjoittelua ja harjoittelua.

Kallioinen on kotoisin Lopen Launosista. Hän on asunut maalla kotitilallaan koko elämänsä. Nuorimies on metsästänyt ja ampunut haulikkoradalla polvenkorkuisesta saakka. Metsästyskoirat, monipuolinen jahti ja kilpa-ammunta täyttävät nykyisin elämän.

"En ole koskaan lyhyitä harjoitusleirejä ja kisamatkoja lukuun ottamatta asunut muualla. Lopella on kaikki mitä tarvitsen. Täällä on hyvä harjoitella ja ennen kaikkea Lopella on hyvät riistakannat metsästysharrastusta ajatellen”, kehaisee Eetu.

Vaikka Eetu saakin leipänsä palvelemalla Suomen puolustusvoimissa, ovat maatalon elämä ja työt hänelle tuttuja. Työ Puolustusvoimissa on hienoa etenkin hyvien harjoittelumahdollisuuksien vuoksi. Kallioinen ampuu työajallaan runsaasti. Harva työnantaja voi tarjota maailman huipulle samaa.

Hän on tunnettu kotiseurassaan Sajaniemen Hirviveikoissa ahkerana jahtimiehenä, joka on ollut mukana aivan pienestä pojasta lähtien. Metsästysseuratoiminnassa aseena on useimmiten kivääri, jolla Eetu harventaa Lopen runsasta valkohäntäpeurakantaa sekä hirviä. Mieluisinta on valkohäntäpeuran ajojahti, jossa perheen mäyräkoira Tessu on usein mukana.

Eetu toimii koiranohjaajana ja passimiehenä. Kaatoja on kertynyt vuosien saatossa paljon, ja urakka jatkuu. Nuori metsästäjä on tullut tunnetuksi riistaystävällisestä asenteestaan.

Metsästykseen liittyy olennaisena osana riistanhoito, johon aikaa saa kulumaan ajoittain paljonkin. Riistapeltojen teko ja riistan talviruokinta kuuluvat olennaisina osina Kallioisen vuosirytmiin ammunnan ja metsästyksen ohella.

Kallioisen nousu skeetin maailman huipulle tapahtui muutamassa vuodessa. Ensin tuli liuta kansainvälisiä GP-kilpailuvoittoja ja EM-pronssia vuonna 2020. Viimeistään Tokion olympialaisia seuratessaan kesällä 2021 kaikki ymmärsivät Kallioisen olevan aivan maailman kärjessä.

Entä ampuuko mestari koskaan jahdissa ohi?

”No, on sellainenkin kerran tapahtunut”, naurahtaa Eetu ja vinkkaa silmää.

Eetu Kallioinen osallistuu ahkerasti Lopen tiheän peurakannan harventamiseen. Kuva: Panu Hiidenmies