Hakkuut muokkaavat maisemaa mutta eivät aina huonompaan suuntaan
”Oma kokemukseni on, että harvennushakkuun maisemavaikutus on usein vahvasti positiivinen”, kirjoittaa Aarteen päätoimittaja Mari Ikonen.
Harvennushakkuita tehdään Suomessa vuosittain puolella miljoonalla hehtaarilla. Kuva: Markku Vuorikari27.5.202409:00
Jos asut Satakunnassa, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa tai Etelä-Karjalassa ja olet ollut huomaavinasi, että koronan jälkeen sinua ympäröivä metsämaisema on kokenut suuria muutoksia, havaintosi on oikea.
Noissa kuudessa maakunnassa hakattiin vuosina 2019–23 enemmän runkopuuta kuin Luonnonvarakeskus on arvioinut niiden kestäviksi hakkuumahdollisuuksiksi. Puulle on ollut kysyntää, ja metsänomistajat ovat vastanneet kysyntään. Yli 90 prosenttia hakkuumahdollisuuksista käytettiin myös Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Keski-Suomessa sekä Etelä- ja Pohjois-Savossa.
Luken hakkuumahdollisuusarvioissa otetaan huomioon puuntuotannon rajoitteet, jotka johtuvat esimerkiksi suojelualueista ja metsien muista käyttömuodoista.
Osa hakkuista on ollut tuhohakkuita. Kirjanpainaja leviää yhä pohjoisemmaksi, ja tuhot ovat entistä vakavampia. Itä-Suomen yliopiston tutkijat havaitsivat, että Kaakkois-Suomessa pystyyn kuolleiden puiden tilavuus on kymmenkertaistunut vuodesta 2017 vuoteen 2023.
Viime vuonna tukki- ja kuitupuuta hakattiin kaikkiaan 61,3 miljoonaa kuutiometriä, viisi prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tukki- ja kuitupuu menevät pääosin kotimaisen metsäteollisuuden käyttöön.
Luken tilastot vahvistavat energiapuun roolin kasvaneen. Metsähakkeeksi ja pientalojen polttopuuksi korjatun runkopuun kokonaismäärä nousi viime vuonna 11,4 miljoonaan kuutiometriin. Hakkuutähteitä korjattiin edellisvuosien tapaan. Joka kalikkaa ei kuitenkaan viedä. Metsiin jäi kahdeksan miljoonaa mottia hakkuutähteiden runkopuuta ja kuusi miljoonaa kuutiometriä monimuotoisuuden kannalta tärkeää luontaisesti kuollutta runkopuuta.
Päätehakkuut muuttavat maisemaa eniten. Hehtaarin tai parin aukot surettavat varsinkin mökeille saapuvia kesäasukkaita. Pientä lohtua tuo toivottavasti korvasieni- ja vadelmasaalis, ja jatkossa taimikon kasvun seuraaminen tarjoaa omanlaistaan silmäniloa.
Harvennushakkuita tehdään Suomessa vuosittain puolella miljoonalla hehtaarilla; noin kolmasosa niistä on ensiharvennuksia.
Oma kokemukseni on, että harvennushakkuun maisemavaikutus on usein vahvasti positiivinen. Naapurissa tehtiin viime talvena varttuneen männikön harvennus. Tienvarteen kertyi isoja puupinoja, näkymä talon ikkunoista on avarampi ja metsikkö näyttää entistä komeammalta, joten kaikki voittivat.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
