Koivuko klapeista paras? Tämä hyljeksitty puulaji menee lämpöarvossaan jopa polttopuiden suosikin ohi

Koivu nauttii lämmittäjien suosiosta ja ihan hyvä polttopuu se onkin. Vaan ei paras. Kuva: Markku Vuorikari

Suomen tulisijoissa poltetaan vuosittain noin seitsemän miljoonaa kuutiometriä halottua puutavaraa, josta kolmannes on koivua. Koivun yleisyys, hyvä lämpöarvo ja tehokas korjuuketju metsästä pinoon selittävät sen suosiota polttopuuna.

Muitakin vaihtoehtoja polttuulle on.

Jos tavoitteena on lämmittää talo mahdollisimman pienellä puupinolla, täkäläisistä metsäpuista pihlaja tarjoaa koivulle kovimman vastuksen.

Norjan biotalousinstituutin Nibion tutkimuksen mukaan kuutiometri pihlajaklapeja antaa noin viisi prosenttia enemmän lämpöä kuin vastaava pino koivua. Myös vaahtera menee lämpöarvossa niukasti koivun ohi.

Niin hyvää polttettavaa kuin vaahtera ja pihlaja ovat, niiden laajempi käyttö kompastuu saatavuuteen. Suomen metsissä olevasta puusta 97 prosenttia on mäntyä, kuusta ja koivua.

Jaloihin lehtipuihin luettava vaahtera kasvaa vain Etelä-Suomessa ja Keski-Suomessa. Pienikokoiseksi jäävää pihlajaa ei Suomen metsistä kerry kuin murto-osa koivun kuutioista. Kovuudestaan tunnettu pihlaja oli esisuomalaisille pyhä puu, mutta monelle metsäomistajalle päätehakkuille hanakasti iskevä pihlaja on roskapuu.

Vaikka puulajien paremmuudesta polttopuuna kiistellään kiivaasti, erot niiden välillä ovat loppujen lopuksi vähäiset. Jos takan eteen punnitaan kilon verran mänty- kuusi- koivu- tai oikeastaan mitä tahansa polttokuivaa puuta, niin puulajista riippumatta jokaisesta kasasta saadaan kutakuinkin samat runsaat neljä kilowattituntia lämpöä.

Jos aivan sellukuituja ruvetaan halkomaan, niin löytyy toki eri puulajien runkopuuaineksen lämpöarvoista eroja. Ruti­kuivaksi saatettu männyn runkopuuaines antaa VTT:n mukaan lämpöä 5,36 kilowattia kiloa kohti, seuraavaksi eniten kuusi 5,29 kilowattia ja koivu 5,17 kilowattia.

Erot ovat kuitenkin niin pieniä, että puun tiheys peittää alleen puuaineksen kemiallisen rakenteen tuomat erot.

Koivun lämpöarvoa kohottaa jonkin verran sen tuohi. Tuohikilo antaa lämpöä noin kolmanneksen enemmän kuin itse koivun puuaines, mutta tuohen vähäisen määrän vuoksi ero ei sittenkään ole ratkaiseva. Monet lämmittäjät vieroksuvat koivun tuohea, koska se varsinkin lämmityskattilakäytössä tuottaa nokea ja lisää lämmönsiirtopintojen nuohoustarvetta.