Länsirajalla kaivataan nuoria käpyjenkeräykseen – "Monet konkarikerääjät ovat jo vanhainkodissa"

Käpyjä on helppo kerätä hakkuun jälkeen hakkuutähteiden joukosta. Ylitornion metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Henri Ojanperä rohkaisee nuoria keräämään käpyjä. Siitä saa mukavasti taskurahaa. Kuva: Pekka Fali

Ajokoneen kuljettaja Markku Palomaa oli nuorena ahkera käpyjenkerääjä. Kuva: Pekka Fali

Kokeneista käpyjenkerääjistä on pulaa harvaan asutulla maaseudulla. Esimerkiksi Ylitorniolla kerääjien joukkoon tarvittaisiin nuorta verta.

"Monet konkarikerääjät ovat jo vanhainkodissa tai huonojalkaisia", Ylitornion metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Henri Ojanperä harmittelee.

Yhdistyksen toimihenkilöt muistelevat, että viimeksi kun käpyjä kerättiin viisi vuotta sitten, kerääjiä oli parikymmentä.

"Viime viikolla vasta yksi kerääjä oli tuonut käpyjä kahteen kertaan", Ojanperä kertoo. Keräyksestä kiinnostuneita on kuitenkin ollut 10–15.

Käpyjenkeräys on perinteisesti tuonut nuorille mukavaa lisätienestiä. Käpyrahoilla on voitu hankkia esimerkiksi metsästyskivääri.

Kävyistä maksetaan nykyisin kerääjille 1,2 euroa litralta. Se on metsästä poimittujen marjojen myynnin tavoin verotonta tuloa, mutta keräykseen täytyy olla maanomistajan lupa.

Pohjois-Suomen metsiköistä kerätään parhaillaan männyn käpyjä siemenhuollon varmuusvaraston täydentämistä varten.

Lämpimän kesän johdosta siemensadosta odotettiin hyvää, joten Metsähallitus aloitti metsikkösiemenen keruun pitkän tauon jälkeen.

"Edellinen iso keräys oli vuosina 2002–2004", Metsähallituksen tytäryhtiön Siemen Forelian toimitusjohtaja Mikko Pulkkinen kertoo.

Keräys aloitettiin lokakuussa ja alue käsittää Lapin maakunnan pois lukien Kemin, Keminmaan, Simon ja Tornion kunnat. Keruualue ulottuu myös Kuusamon ja Suomussalmen kuntiin.

Keräyksen rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö ja sen organisoi Siemen Forelia. Paikallisesti keräyksessä neuvovat metsänhoitoyhdistykset, joille käpyjä voi myös toimittaa.

Rovaniemen alueella ostopisteen perustamisesta vastaa Fin Forelian Imarin taimitarha, josta saa lisätietoja käpyjen vastaanotosta Rovaniemen seudulla.

Käpysato jäi vaisummaksi kuin lämpimän kesän jälkeen olisi voinut odottaa.

Pulkkisen mukaan erityisesti Lapin länsi- ja eteläosissa jäädään tavoitteesta.

Siemen Forelian kunnianhimoinen tavoite oli saada kerääjiltä 480 000 litraa käpyjä. Nyt kerättynä on vasta joitakin kymmeniä tuhansia litroja.

"Kokonaistavoitteessa ei ole päästy alkua pidemmälle", Pulkkinen myöntää.

Keräysaika jatkuu maaliskuun loppuun, mikäli siementen itävyys ei ole heikentynyt esimerkiksi syksyn runsaita sateita seuranneiden kovien pakkasten vuoksi. Päätös kevättalven keruusta tehdään yleensä tammi–helmikuun taitteessa.

Pulkkisen mukaan kevättalvella keräys voisi innostaa pimeää syksyä paremmin, kun hanki kantaa ja valoa riittää.

Käpyjä voidaan kerätä hakkuilta tai pystypuista.

Vielä toistaiseksi Lappi on pohjoisosia lukuun ottamatta lumeton, joten käpyjä olisi helppo kerätä hakkuutähteiden joukosta.

"Myös lumen aikaan niitä pystyy keräämään ajourilta", Ojanperä muistuttaa.

Harvennustyömaalla Ylitorniolla viime viikolla ajokonetta kuljettanut Markku Palomaa keräsi nuorena poikana ahkerasti käpyjä, kun taskurahaa piti saada.

"Aina kun hiihdin koulusta kotiin, keräsin repun täyteen käpyjä. Kirjat olivat ihan pihkassa", hän muistelee.

"Pystypuista kerättiin porukalla. Osa kiipesi ja viskoi käpyjä, osa keräsi ne alhaalta."

Voisiko käpyjenkeräyksessä tehdä yhteistyötä koulujen kanssa esimerkiksi teemapäivän muodossa? Ojanperän mielestä ajatus on harkitsemisen arvoinen.

Pulkkinen kertoo, että myös ulkomaisen työvoiman hankintaa on pohdittu.

"Paikoitellen kerääjiä on hyvin. Esimerkiksi Sodankylässä on ollut aktiivista."