Suomen suurimman metsästysrikosvyyhdin esitutkinta valmistui: 34 epäiltyä

Esitutkintamateriaaliksi päätynyt suden turkki. Kuva: Itä-Suomen poliisi

Ylä-Savossa paljastuneen laajan laittoman metsästyksen tutkinta on ollut käynnissä maaliskuusta 2023 alkaen. Itä-Suomen poliisin rikosylikomisario kertoi Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa heinäkuussa epäiltyjä olevan noin 50. Tänään julkistetussa esitutkintaraportissa epäiltyjen määrä on vähentynyt 34:een. Näin suuri epäiltyjen joukko tekee tapauksesta merkittävän ja poikkeuksellisen laajan. Esitutkintamateriaalia on noin tuhat sivua.

Esitutkinnan oli alun perin ajateltu valmistuvan kesäkuun lopulla, mutta aikataulu venyi yli kahdeksalla kuukaudella. Savukukon tapahtumat ovat vuosilta 2019–2023. Viimeisimmät teot tapahtuivat maaliskuussa 2023.

Poliisin mukaan epäiltyihin rikoksiin lukeutuu kaikkiin suurpetoihin kohdistuneita luvattomia tappoja tai niiden yrityksiä sekä lukuisia luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lintujen tappoja. Pohjois-Savossa salametsästäjien epäillään kaataneen laittomasti ainakin kolme sutta, kuusi ilvestä ja yhden ahman. Myös karhua oli yritetty tappaa.

Tutkinnan pääpaino on ollut suurpetojen laittomassa metsästyksessä. Tapettujen lintujen joukossa on ollut rauhoitettuja lintuja, muun muassa valkoposkihanhia, joutsenia, haukkoja ja korppi.

Rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen. Kuva: Jussi Salomaa

Rikosten epäillään tapahtuneen vuosina 2019‒2023 Pohjois-Savossa. Pääosa epäillyistä rikoksista on tapahtunut yksityismailla Lapinlahden alueella.

Tutkinnanjohtaja rikoskomisario Tiina Borg kertoo, että alkuun epäiltyjä oli kuusi. Epäiltyjen määrä on nyt tarkentunut 34. Epäillyt ovat noin 30−75-vuotiaita, pääosin pohjoissavolaisia, miehiä. Kaikki ovat olleet yhteistyökykyisiä rikosten selvittämisessä

Maaliskuussa 2023 otettiin ensimmäiset epäillyt kiinni Unna-pantasuden metsästykseen liittyen. Näiden jälkeen kokonaisuus alkoi avautua. Kiinniottoja, takavarikkoja ja kuulusteluja tehtiin.

Useita suurpetoeläinten osia, kuten nahkoja ja kalloja sekä kokonaisia ruhoja on takavarikoitu. Niitä on tutkittu eri paikoissa. Myös aseita on takavarikoitu rikoksentekovälineinä. Esitutkinnan yhteydessä poliisi on ottanut väliaikaisesti haltuun rikoksesta epäillyiltä henkilöiltä noin 250 ampuma-asetta hallussapitoedellytysten arvioimiseksi.

Rikoskomisario Tomi Lautanen kertoo, että metsästystapahtumat ovat tutkinnan mukaan olleet suunniteltuja ja sovittuja. Myös saaliita on pyritty kätkemään.

Törkeästä metsästysrikoksesta säädetty ankarin rangaistus on enintään neljä vuotta vankeutta. Lisäksi suden ohjeellinen arvo on vähintään 6 100 euroa ja enintään 9 100 euroa, ahman on noin 5 500–16 500 euroa. Syyttäjällä on mahdollisuus vaatia tätä arvoa. Myös rikosvälineitä on mahdollista vaatia valtiolle.

Susia on metsästetty lupailvesten varjolla. Sivullisille on kerrottu kyseessä olleen ilvesten tai kettujen metsästys. Haaskoja on käytetty hyväksi.

Rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolaisen mukaan epäiltyjen tärkeimpänä motiivina on ollut kannanhoidollisen metsästyksen puute ja lupien vähäinen määrä. Aiemmin on ollut tunne, että on voinut vaikuttaa petokantoihin.

Vastauksistä käy ilmi myös turhautuminen viranomaistoimintaan, susien aiheuttama harmi, tuotantoeläinten tapot, pihavierailut ja muut syyt. Moni kertoi syyksi myös menetetyn luottamuksen viranomaisiin. Luonnonvarakeskuksen toimintaan on turhauduttu ja epäillyt kokivat, että luottamus on menetetty. Jonkun verran myös petovihaa tuli ilmi.