Päästöt kuriin bakteereilla? Rahkasammalen istuttaminen saattaa nopeuttaa ennallistetun suon palautumista ja jarruttaa metaanipäästöjä

Suomen luonnonsuojeluliiton talkoisiin osallistunut Emilia Horttanainen istutti rahkasammalta Miehikkälän Savansuolle syyskuussa. Tavoitteena on nopeuttaa suon palautumista ja vähentää ennallistamisen jälkeen lisääntyviä metaanipäästöjä. Kuva: Hanna Koikkalainen

Voisiko rahkasammalen istuttaminen vauhdittaa ennallistetun suon palautumista luonnontilaan?

Tätä testaavat parhaillaan Suomen luonnonsuojeluliitto ja kosmetiikkayritys Lumene Kymenlaaksossa Miehikkälässä.

Ennallistaminen kasvattaa soiden hiilinielua mutta muutos vie aikansa. Aluksi suon päästöt kasvavat ennen kuin ne vuosikymmenten kuluessa laskevat.

”Lyhyellä aikavälillä suo saattaa lämmittää ilmastoa. Pitkällä aikavälillä suosta tulee kuitenkin taas hiilinielu”, Suomen luonnonsuojeluliiton lähialue- ja kehitysyhteistyökoordinaattori Olli Turunen kertoi syyskuussa Savansuolla järjestetyllä retkellä.

Heikki Susiluoma ja Olli Turunen kaatoivat Miehikkälän kitukasvuisia mäntyjä. Näin puut eivät haihduta suolle kertyvää vettä pois. Kuva: Hanna Koikkalainen

Ennallistettava Savansuo on karu keidassuo. Kun suo ojitettiin, sen vedenpinta laski ja turpeeseen sitoutunut hiili alkoi karata ilmakehään.

Puuston kasvu jäi heikoksi. Satunnaiset männyt ovat kitukasvuisia, ja alueella on isoja kasvittomia laikkuja.

Ennallistamisella pyritään palauttamaan heikentynyt Savansuo luonnontilaan. Suurin osa ojista tukittiin kesällä.

”Uskon, että alue on jo ensi vuonna vetinen”, Turunen arveli.

Ennallistaminen on osa järjestön koordinoimaa Laatokalta Saimaalle -hanketta.

Vettyvät suopinnat voivat olla jo muutamassa vuodessa lajistoparatiiseja. Esimerkiksi lakka saattaa palautua suolle jo parissa vuodessa.

Tavoitteena on kunnostaa samalla myös läheinen Savanjärvi, jonka vesi on sameutunut ojista valuneen turpeen takia.

Savansuolta on aikanaan nostettu turvetta lähialueen navetoihin. Turpeen kuivaamiseen käytetystä ladosta on vielä jäänteet jäljellä. Kuva: Hanna Koikkalainen

Ojien tukkimisen jälkeen suon vedenpinta nousee. Hiiltä alkaa jälleen sitoutua turpeeseen.

Samalla kuitenkin vapautuu ilmastoa kymmeniä kertoja hiilidioksidia voimakkaammin lämmittävää metaania. Toisaalta se hajoaa ilmakehässä nopeammin.

Ratkaisu ennallistamisen jälkeisten päästöjen vähentämiseen voi olla soiden yleisin kasvi rahkasammal, jossa elää metaania hapettavia bakteereja.

Syyskuussa Suomen luonnonsuojeluliiton talkoolaiset istuttivat lähialueilta kerättyä rahkasammalta käsin parillekymmenelle koealalle Savansuolla. Menetelmää on kokeiltu aiemmin ainakin Kanadassa.

”Mitä nopeammin rahkasammal leviää, sitä nopeammin metaani häviää. Kokeilu voi mennä ihan pieleenkin, mutta sekin on tulos”, Turunen totesi.

Savansuon ojat tukittiin viime kesänä. Turve siirrettiin kaivinkoneelle ojiin kuvassa näkyvistä kuopista. Olli Turunen uskoo alueen olevan vetinen jo ensi vuonna. Todennäköisesti myös suokasvillisuus on siihen mennessä jo runsastunut. Kuva: Hanna Koikkalainen

Ennallistamisessa on mukana myös Savansuota hallinnoiva Metsähallitus.

Vuosittain Metsähallitus ennallistaa tuhansia hehtaareja soita.

”Ennallistaminen lähti liikkeelle suojelualueilta, mutta viime vuosina sitä on alettu tekemään enemmän myös talousmetsissä varsinkin jouto- ja kitumailla”, kertoo luonnonhoidon asiantuntija Reijo Hokkanen.

Lumenelle suon ennallistamisen rahoittaminen on osa yrityksen vastuullisuustyötä. Yritys käyttää tuotteissaan suolla kasvaneista kasveista, kuten lakasta, kehitettyjä raaka-aineita.

Alun perin Lumenen työntekijöiden piti osallistua sammalen istuttamistalkoisiin. Vaikeutunut koronatilanne siirsi kuitenkin suunnitelmia eteenpäin.

Suomessa on noin 5–6 miljoonaa hehtaaria pääosin 1960- ja 1970-luvuilla ojitettuja soita. Tähän mennessä niistä on ennallistettu noin 40 000 hehtaaria.

Lähivuosina moni metsäomistaja on saman kysymyksen edessä: kannattaako hakkuukypsä metsä kunnostusojittaa vai ennallistaa?

Luonnonsuojeluliiton Turunen ennallistaisi kaikki Suomen ojitetut suometsät. Sitä puoltavat hänen mielestään muun muassa uudelleenojituksen korkeat kustannukset sekä suometsien vesistö- ja ilmastohaitat.

Metsähallituksen Hokkanen taasen keskittäisi ennallistamisen heikosti puuta tuottaville alueille.

Ilmastopäästöjä ja ravinnevalumia voi suometsissä vähentää jatkuvalla kasvatuksella ja vedenpinnan pitämisellä tietyllä korkeudella.