Elokapina tukkii liikennettä Kemin tehdastyömaan lähellä ‒ Metsä Groupin Hämälä toivoo pitävää sopua luonnonmetsistä: ”Lapin ja metsätalouden kannalta eivät merkittäviä volyymiltaan”

Elokapinan mielenosoittajat estävät liikenteen kulun Kemin Sahansaarentiellä. Tiellä on juliste, joka esittä Suomen metsien ikäjakaumaa. Kuva: Elokapina

Elokapina-ryhmä on aloittanut aamulla mielenilmauksen Kemissä Metsä Groupin uuden biotuotetehtaan rakennustyömaan pääportin edustalla Sahansaarentiellä.

Mielenosoittajat vaativat Metsä Groupia ja muita suuria metsäyhtiöitä vähentämään hakkuita ja puun käyttöä, ”kunnes 30 prosenttia metsistä ja kaikki viimeiset luonnonmetsät on suojeltu”.

Ryhmän mukaan Suomen hiilinielujen ylläpito edellyttää hakkuiden supistamista. Ryhmä viittaa Suomen Luontopaneelin ja Ilmastopaneelin kannanottoihin, joiden mukaan luontokadon pysäyttäminen ja nielujen vahvistaminen ei onnistu nykyistä suuremmilla hakkuumäärillä.

Elokapinan mielestä metsäyhtiöiden pitäisi korvata hiilinielujen pienenemisestä aiheutuvat kustannukset valtiolle sekä metsätalouden saamelaisten perinne-elinkeinolle aiheuttamat vahingot.

Paikalla on Elokapinan mukaan 30 mielenosoittajaa, jotka estävät liikennettä.

Mielenilmaus on käynnissä, ja poliisi on myös paikalla, vahvistaa projektinjohtaja Jari-Pekka Johansson Metsä Groupista.

Mielenilmauksen vaikutus tehdastyömaalle on, että työmaan liikennettä on järjestettävä kulkemaan eri reittiä, Johansson kertoo.

Mielenilmauksen yhtenä perusteena on Kemin uuden tehtaan kasvava puun tarve. Sen on arvioitu kasvavan nykyisestä 4,5 miljoonalla kuutiometrillä, mikä vastaa melkein Lapin vuosittaista hakkuukertymää.

"Pohjois-Suomen metsäluonto ei tule kestämään tätä. Suomen viime vuosien hakkuutasot ovat olleet valmiiksi ennätyksellisen korkealla", Elokapinan edustaja Otto Snellman sanoo ryhmän julkaisemassa tiedotteessa.

Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä muistuttaa Pohjois-Suomessa olevan paljon sotien jälkeen uudistettuja ja ojitetuille turvemaille perustettuja talousmetsiä, joissa on harvennusten ja uudistushakkuiden tarpeita.

”Meidän toimintamme keskittyy talouskäytössä olevin metsiin. Se, että saadaan ylläpidettyä pohjoisen hyvää puun kasvua edellyttää, että puuta myös käytetään.”

Kemin tehtaan puunhankinta ulottuu laajalle alueelle. Lapin lisäksi Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu ovat keskeisiä.

”Täytyy muistaa, että Pohjois-Suomessa 15 viime vuoden aikana kuiduttavaa teollisuutta on myös lopetettu.”

Hämälä ei näe ristiriitaa luontokadon torjumisen ja teollisuuden puun tarpeen välillä. Metsien ekologista tilaa ylläpitäviä toimia pitää tehdä sekä yritystasolla että tarjota palveluna Metsäliiton jäsenille entistä aktiivisemmin ja tehokkaammin, hän sanoo.

Vuosikymmenien ajan on jo tunnistettu biodiversiteetin kannalta tärkeimpiä elinympäristöjä ja jätetty ne talouskäytön ulkopuolelle, Hämälä muistuttaa.

Keskusteluun niin sanotuista luonnonmetsistä ja niiden suojelusta Hämälä toivoo pysyvää linjausta, joka selkiyttäisi tilannetta.

”Se on käynnissä oleva keskustelu valtion, järjestöjen ja maanomistajien välillä. Lapin ja metsätalouden kannalta ne metsät eivät ole merkittäviä volyymiltaan. Kysymys on hyvin paljon maanomistajien oikeusturvasta: Jos alueella ei ole kaikissa arvioinneissa erityisiä suojeluarvoja, onko oikeudenmukaista, että ne jäävät de facto talouskäytön ulkopuolelle”, Hämälä sanoo.

”Asia olisi ratkaistava niin, että syntyy eri intressipiirien kesken linjaus, missä raja kulkee talous- ja luonnonmetsien väillä. Saataisiin pitkäaikaisempi sovinnon tilanne, jossa metsätalous on hyväksyttyä, haluttua ja mahdollista.”

Elokapina arvostelee biotuotetehdasta siitä, etä suurin osa sen sellutuotannosta päätyy vientiin jalostamattomana. Snellmanin näkemys on, että ”arvokkaita ja hidaskasvuisia metsiä tuhlataan halpaan bulkkituotantoon luonnon ja ilmaston kustannuksella”.

Hämälä linjaa, että metsien käytön pitää perustua kaskadiperiaatteeseen, jonka mukaan puun käyttö määräytyy sen arvokkaimman käyttötarpeen mukaan.

”Jos jollakin jakeella on jalostusarvoa, markkinat ohjaavat sen oikeaan kohteeseen. Selluksi kelpaava puu on sellaista, joka ei kelpaa mekaanisen metsäteollisuuden jalostukseen. En ymmärrä ajattelua, että sellu olisi jollain tavalla vähäarvoinen tuote. Se on perusraaka-aine todella laajalle joukolle tuotteita, jotka ovat yhteydessä ihmisen hyvinvointiin ja päivittäiseen elämään.”

Hämälä muistuttaa myös selluteollisuuden talousvaikutuksista.

”Kun se hyvin hodetaan, sellun tuotanto on myös erittäin kannattavaa liiketoimintaa, jolla saadaan merkittäviä vientituloja Suomen talouteen. Se on tapa rahoittaa meidän hyvinvointiamme. Rahavirta hajaantuu hyvin laajasti erilaisina veroina ja maksuina sekä myös työnä, jota tehdään ympäri Suomea.”