Bioenergia ry: Suomen on nopeutettava bioenergian hiilidioksidinielujen kehitystä
Bioenergia ry:n mukaan Suomessa olisi potentiaalia teknisten hiilinielujen kehittämisessä.
Biogeenista hiilidioksidia vapautuu biomassan hajotessa tai palaessa. Kuva: Petteri KivimäkiIlmastopaneeli julkaisi perjantaina raportin, joka korostaa biogeenisen hiilidioksidin talteenoton, varastoinnin ja käytön hankkeiden kiireellisyyttä. Biogeenista hiilidioksidia vapautuu biomassan hajotessa tai palaessa. Esimerkiksi puun hajoamisesta syntyvä biokaasu on biogeenista hiilidioksidia.
Bioenergia ry pitää raporttia tervetulleena ja oikea-aikaisena panostuksena keskusteluun.
Suomen metsä-, energia- ja jätesektorilla syntyy vuosittain noin 28 miljoonaa tonnia bioperäisiä hiilidioksidipäästöjä. Hiilidioksidin varastokapasiteetti voi muodostua merkittäväksi rajoitteeksi Suomen teknisille nieluille vuoteen 2035 asti, ellei neuvottelu- ja hankevalmisteluaktiivisuudessa tapahdu pian merkittävää kasvua. Arvio projektin läpimenosta on 6–7 vuotta.
”Meillä on kiire ratkaisujen toimintaedellytysten aikaansaamisessa ja Ilmastopaneelin raportti on tärkeä ja tarpeellinen keskustelun herättäjä. Monissa muissa maissa, kuten Ruotsissa ja Tanskassa, kansallinen tahtotila on jo selvä ja hankkeiden edistämisessä ollaan pitkällä” sanoo Bioenergia ry:n CCUS-asiantuntija Erika Laajalahti tiedotteessa
”Suomessa potentiaalia on valtavasti ja meidänkin on viimein päästävä eteenpäin niin strategisella tasolla kuin kannusteiden luomisessa.”
”Jotta hankkeita saataisiin käyntiin vielä tämän vuosikymmenen puolella, Suomen tulisi pyrkiä kanavoimaan rahoitusta myös yksityiseltä sektorilta vapaaehtoisen hiilenpoistomarkkinan kautta.”
Bioenergian mukaan hiilidioksidin kuljettamisen infrastruktuuri ja logistiikkaketju ovat olennainen osa hankkeiden suunnittelua. Lähellä toisiaan olevista laitoksista muodostuva hiilidioksidihubit voisivat madaltaa laitoskohtaisia kuljetus- ja varastointikustannuksia merkittävästi.
”Hubi-tyyppinen toimintamalli on vallitseva viimeaikaisissa kansainvälisissä projekteissa ja tällaisen toiminnan kehittämistä tulisi Suomessakin edistää. Kustannusten madaltamisen lisäksi hubit mahdollistavat myös riskien jakamisen sekä toisaalta laajemman toimialan luomisen Suomeen. Hubien mahdollistamat isommat hiilidioksidivolyymit ovat myös edellytys kustannustehokkaalle jatkokuljetukselle”, Laajalahti sanoo.
Viiden miljoonan hiilidioksiditonnin suuruinen teknologinen nielu vaatisi vuosittain noin 600–700 miljoonan euron rahoituksen.
”Jotta hankkeita saataisiin käyntiin vielä tämän vuosikymmenen puolella, Suomen tulisi pyrkiä kanavoimaan rahoitusta myös yksityiseltä sektorilta vapaaehtoisen hiilenpoistomarkkinan kautta.”
Laajalahden mukaan eurooppalainen keskustelu pystyy pitkälti fossiilisen hiilidioksidin käsittelyssä.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
