Lämpö-yrittäjyysparantaisi kuntientaloutta

Kunnan talous saattaisi lämpölaitoksen rakentamisen yhteydessä parantua jopa yli 100 000 eurolla, Motiva Oy:n teettämä tutkimus osoittaa. Tähän vaikuttaisivat etenkin yhteisö- ja tuloverotulojen kasvu.

Kunnat saisivat lisää verotuloja lämpölaitoksen rakentajien ja työntekijöiden palkoista. Myös polttoaineen tuotannosta ja jakelusta syntyvän voiton verotus lisäisi tuloja.

Kotitalouksien lämmityskustannukset alenisivat selvästi, jos ne vaihtaisivat öljystä hakkeeseen.

Halvempi polttoaine lisäisi myös kotitalouksien ostovoimaa, joka ohjautuisi muuhun kulutukseen.

Lämpöyrityksen työllisyysvaikutukset ovat suurimmat rakennusvaiheessa. Kuitenkin myös yrityksen käyttö, kunnossapito ja polttoaineen hankinta työllistäisivät enemmän kuin öljylämmityksessä.

Polttoöljyn tuonnin vähentäminen parantaisi valtion kauppatasetta 100 000–300 000 euroa vuosittain. Teknologian ja laitteiden hankkiminen kuitenkin heikentäisi sitä hieman.

Lisäksi valtio menettäisi tuloja polttoaineen valmisteveroja. Myös hakelämpökeskuksen rakentamiseen myönnettävä tuki lisäisi valtion menoja.

Kotimaisen puuenergian käyttö vähentäisi pitkällä aikavälillä Suomen kasvihuonekaasupäästöjä. Samalla energiaomavaraisuus kasvaisi.

Perinteisesti energiahankkeiden kannattavuutta on arvioitu vain investoivien yhtiöiden kannalta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin myös kunta- ja kansantaloudellisia vaikutuksia.

Tutkimuksessa oletettiin hakkeen tulevan yrittäjän omasta metsästä. Lisäksi lämmön hinta pidettiin samana sekä kunnille että yksityisille kiinteistönomistajille.

Selvityksen aikajänne oli 20 vuotta.

TIINA HEIKKINEN

Avaa artikkelin PDF