Tutkimus selvitti potentiaalia – poppeli voisi täydentää metsien puuvalikoimaa

Poppeliviljelmä Saksassa. Kuva: Henrik Hohteri

Jalostetuilla taimilla ja tuhkalannoituksella on mahdollista kasvattaa nopeasti kasvavaa poppelia metsämaalla, ilmenee Ruotsin maatalousyliopistossa (SLU) tehdystä väitöskirjatutkimuksesta.

Myrsky-, kuivuus- ja hyönteisvaurioiden uhka on lisännyt tarvetta havupuumetsiä täydentäville puulajeille. Ihanteellisinta olisi käyttää lehtipuulajia, joka turvaa tuotannon ja samalla lisää monimuotoisuutta. Siksi esimerkiksi poppeli on herättänyt kasvavaa kiinnostusta vaihtoehtona, SLU uutisoi.

Poppelia on kasvatettu maatalousmaalla, mutta siellä se kilpailee ruuantuotannon kanssa. Parasta olisi kasvattaa niitä metsämaalla. Ongelmana on, että metsämaat ovat usein happamia ja ravinneköyhiä, mikä vaikeuttaa poppelin kasvua.

Näitä haasteita tutkiakseen SLU:n tohtorikoulutettava Luca Muraro teki kenttäkokeita ja geneettisiä tutkimuksia. Poppelia istutettiin koivun, haavan, hybridihaavan, kuusen ja männyn oheen. Kokeissa vertailtiin metsämaata ja entistä peltoa, joka oli jo metsitetty kuusella.

Tulokset olivat Muraron mukaan selkeitä. Poppeli juroo happamilla mailla, ellei maaperää käsitellä tuhkalla. Tuhka lisää ravinteita ja nostaa maan pH:ta. Metsittyneellä entisellä pellolla poppeli kasvoi usein kuusta ja mäntyä paremmin.

”Tulokset hämmästyttivät. Emme odottaneet, että tuhkalannoitus olisi niin tehokasta, sillä kasvu kaksinkertaistui”, Luca Muraro kertoo.

Hänen tutkimuksensa osoittaa myös, että eri poppelikloonit eroavat toisistaan happamuuden siedoltaan. Jalostamalla ja parhaat yksilöt valitsemalla voidaan kehittää parempia klooneja, jotka selviävät metsämaiden tyypillisesti matalissa pH-oloissa.

Väitöskirja: Fast-growing broadleaved alternatives for Swedish forestry : overcoming challenges on the establishment of Populus species

SLU: Poplar can outperform both spruce and pine on forest land