Lakkoilulla alkanut metsävuosi päättyi piristyneeseen puukauppaan – Kaipolan paperitehdas ja avohakkuut puhuttivat koko kansaa

Koronan vaikutukset näkyivät metsäalalla vaihtelevasti. Vähentynyt paperin kysyntä oli yksi syy UPM:n Kaipolan paperitehtaan sulkemiseen. Taimien istuttaminen ja marjojen keruu jäi pääosin suomalaisten vastuulle, kun ulkomaisen työvoiman saatavuus oli epävarmaa. Vuoden alun haasteista huolimatta Luke arvioi pandemian vaikutusten jääneen metsäteollisuudessa pelättyä pienemmiksi. Kuva: Kuvat: Johannes Tervo, Hanne Manelius, Jarkko Sirkiä, Petteri Kivimäki / Kuvitus: Juho Leskinen

Vuosi 2020 alkoi metsäteollisuudessa haastavissa merkeissä.

Viikkoja jatkuneet työehtosopimusneuvottelut eivät tuottaneet tulosta. Lopulta Paperiliitto, Ammattiliitto Pro:hon kuuluvat paperiteollisuuden toimihenkilöt sekä mekaanisen metsäteollisuuden työntekijöitä edustava Teollisuusliitto aloittivat lakot tammikuun lopulla.

Kynnyskysymykseksi nousivat kilpailukykysopimuksessa neljä vuotta sitten sovitut ilman korvausta tehtävät kiky-tunnit.

Lakot jatkuivat kaksi viikkoa ennen kuin Metsäteollisuus ry ja Paperiliitto pääsivät sopuun. Noin viikkoa myöhemmin myös Ammattiliitto Pro ja Teollisuusliitto sopivat Metsäteollisuuden kanssa. Kiky-tunneista luovuttiin kaikkien työehtosopimuksissa.

Lokakuussa Metsäteollisuus ry ilmoitti yllättäen irtautuvansa työehtosopimusneuvotteluista ja siirtyvänsä paikalliseen sopimiseen nykyisen sopimuskauden jälkeen.

Metsäyhtiöt aloittivat saman tien työmarkkinaosaajien palkkaamisen. Esimerkiksi Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén siirtyi joulukuussa UPM:n työmarkkinajohtajaksi.

Toistaiseksi Metsäteollisuuden esimerkki ei näytä heijastuneen muille toimialoille. Tampereen yliopistossa työmarkkinajärjestelmiä tutkiva tutkijatohtori Paul Jonker-Hoffrén arvioi marraskuussa STT:n haastattelussa, ettei Suomessa ole kovin montaa teollisuuden alaa, jotka pystyvät tekemään samanlaisen irtioton.

Heti korjattaville kohteille on ollut loppuvuonna kysyntää. Etenkin kuusitukista maksettiin loppuvuonna paikoin kovaa hintaa. Kuva: Lari Lievonen

Kauaa ei neuvottelusovusta ehditty iloita. Maaliskuussa metsäyhtiöt aloittivat koronapandemian aiheuttamaan epävarmuuteen varautumisen lomautusten suunnittelulla.

Myös metsäkoneyhtiöissä käytiin neuvotteluja lomautuksista ja irtisanomisista. Lokakuussa John Deere ilmoitti vähentävänsä Joensuun metsäkonetehtaalta 65 työntekijää.

Koneyrittäjille viime talvi oli haastava huonojen korjuukelien takia. Lisäksi lakkojen ajaksi pysähtyneet tehtaat sekoittivat korjuusuunnitelmia.

Kun puuta ei kulunut, pysäytti Metsä Group korjuutyömaansa kokonaan helmikuussa. Maaliskuussa Stora Enso joutui vuorostaan seisauttamaan hakkuut Itä-Suomessa liian suuriksi paisuneiden puuvarastojen takia.

Kesällä Arktiset Aromit ry haastoi suomalaiset marjatalkoisiin, kun ulkomaisten marjanpoimijoiden saapuminen oli koronan vuoksi epävarmaa. Loistava sato sai aikaan ennätyksellisen poimintainnon.

Vuoden alkupuoliskon vaikeuksista huolimatta Luke arvioi lokakuussa pandemian vaikutusten jääneen metsäteollisuudessa pelättyä pienemmiksi.

Alkuvuoden työtaistelut ja koronan aiheuttama epävarmuus heijastuivat myös puukauppaan.

Tammi–helmikuussa Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat yksityismetsistä 45 prosenttia vähemmän puuta kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan.

Vuoden loppua kohden puukauppa piristyi. Syyskuun puolivälistä lähtien viikon ostomäärä ylitti viime vuoden vastaavan viikon määrän. Ennen joulua yksityismetsien puukaupassa oltiin viime vuoden vauhdista enää jäljessä vajaa viisi prosenttia.

Erityisen hyvä kysyntä on ollut heti korjattavissa olevilla kohteilla ja tukilla. Etenkin kuusitukista maksettiin loppuvuonna paikoin kovaa hintaa.

Myös energiapuu kävi hyvin kaupaksi vuoden lopulla. Sen sijaan kuitupuun kysyntä heikkeni paperin tuotannon vähenemisen myötä.

Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen käsittely alkoi eduskunnassa marraskuussa. Kuva: Kari Salonen

Metsäteollisuuden murros konkretisoitui kuluneena vuonna satojen työpaikkojen häviämisenä.

Koko Suomea kohahduttanut hetki koitti elokuussa, kun UPM kertoi sulkevansa Kaipolan paperitehtaan Jämsässä.

Sanoma- ja aikakauslehtipapereita valmistaneen tehtaan kolmesta paperikoneesta viimeinen hiljenee nyt vuodenvaihteessa. Irtisanotuksi joutui 400 työntekijää.

Sulkemispäätös tarkoitti myös kotimaisen sanomalehtipaperin tuotannon loppumista. Onnistuneiden koeajojen jälkeen UPM kertoi kuitenkin jatkavansa sanomalehtipaperin tuotantoa Jämsänkosken paperitehtaalla, joka sijaitsee niin ikään Jämsässä.

Heinäkuun lopulla UPM sulki myös Jyväskylän vaneritehtaan. Siellä työt loppuivat 147:ltä.

Uruguayn jättimäisen selluhankkeen yhtiö vakuutti etenevän suunnitellusti koronapandemiasta huolimatta. UPM rakentaa 2,4 miljardin euron eukalyptussellutehdasta Paso de los Torosin kaupungin lähelle Uruguayhin.

Vuoden lopulla Stora Enso valmistautui Oulun tehtaan kartonkikoneen käynnistämiseen. Tehtaan kaksi hienopaperikonetta suljettiin pysyvästi, minkä seurauksena työt loppuivat 365 henkilöltä.

Muutostöiden jälkeen toisella koneista ryhdytään valmistamaan kraftlaineria eli aaltopahvin pintakerrosta. Investoinnin hintalappu on 350 miljoonaa euroa. Ensimmäinen puukuorma lähti tehtaalle marraskuussa.

Toisiksi suurimman investointinsa Stora Enso teki Imatran tehtailleen, jossa se uusii puunkäsittelyä 80 miljoonalla eurolla.

Metsä Groupin Rauman suursahan rakennusten pystytys alkoi syksyllä. 200 miljoonan euron saha on valmistuessaan Suomen suurin ja modernein. Ensimmäiset laiteasennukset on määrä tehdä vuoden 2021 alussa.

Myös Metsä Groupin toinen jättihanke eteni, kun Kemiin kaavailtu biotuotetehdas sai toissa viikolla ympäristö- ja vesitalousluvan Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta (avi).

Metsäyhtiöt investoivat myös uusiin innovaatioihin.

Stora Enso kertoi 14 miljoonan euron investoinnista Kotkan Sunilaan. Nykyisen tehtaan yhteyteen rakennetaan ligniinin granulointi- ja pakkauslaitos, jossa ligniini tuotetaan rakeina.

Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Spring ja Valmet ilmoittivat investoivansa 20 miljoonaa euroa Äänekosken biotuotetehtaan alueelle rakennettavaan koelaitokseen. Tavoitteena on valmistaa 3D-kuitutuotteita suoraan märästä sellusta ilman välivaiheita.

UPM ilmoitti rakentavansa 550 miljoonan euron puupohjaisia biokemikaaleja tuottavan biojalostamon Saksan Leunaan.

Suomessa UPM aloitti tänä vuonna koivusta valmistetusta nanoselluloosasta tehdyn haavasidoksen myynnin. Lisäksi yhtiö esitteli suomalaisen Mysodan kanssa kehitetyn juomaveden hiilihapotuslaitteen, joka on lähes kokonaan valmistettu UPM:n puupohjaisesta biokomposiitista.

Metsän kasvatustapojen vertailu kärjistyi marraskuussa, kun Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen käsittely alkoi eduskunnassa.

Aloitteen allekirjoittaneet vaativat Metsähallitusta luopumaan avohakkuista valtion metsissä. Luonnonvarakeskuksen tutkijat suhtautuivat pelkkään jatkuvaan kasvatukseen siirtymiseen varauksella lakialoitetta varten antamissaan lausunnoissa.

Samoihin aikoihin lakialoitteen käsittelyn kanssa Sitran yliasiamies Jyrki Katainen kohahdutti sanomalla MT:n haastattelussa, ettei näe avohakkuissa järkeä.

Lausunto ihmetytti muun muassa MTK:ta ja Metsäteollisuutta mutta myös Sitran hallintoneuvostoon kuuluvia kansanedustajia. Hallintoneuvoston jäsen Anne-Mari Virolainen (kok.) sanoi, etteivät Kataisen puheet edusta Sitran virallista näkemystä.