Teufelsberg on metsäinen alue Berliinin länsipuolella. Kuva: Juho Leskinen
Kasvillisuus viilentää helteisiä kaupunkeja – viheralueet jakautuvat epätasaisesti Euroopan kaupunkien sisällä
Kuumuus johtaa ennenaikaisiin kuolemiin Euroopassa. Kaupunkien tukaluutta voi vähentää viheralueilla, mutta ne jakautuvat epäoikeudenmukaisesti.
Helsingissä puolet asukkaista asuu alueilla, joita viheralueet viilentävät tehokkaasti. Kuva: Jarno MelaViheralueet, kuten puistot ja puut, lieventävät ympäristön kuumuutta kesähelteillä, sillä ne tarjoavat varjoa ja viilentävät ympäröivää tilaa haihduttamisen avulla. Kaupunkialueet sen sijaan kuumenevat helposti, koska tiiviiksi rakennettu ympäristö pidättää lämpöä tehokkaasti.
Kuumuuden aiheuttama elimistön kuormitus on yleisin ilmastosta johtuva ennenaikaisten kuolemien syy Euroopassa, ja voimakkaiden lämpöaaltojen ennustetaan lisääntyvän ja pitkittyvän entisestään tulevaisuudessa.
Kaupunkien kuumenemista voisi ehkäistä viheralueilla, mutta viheralueet jakautuvat epäoikeudenmukaisesti, Helsingin yliopisto kertoo tiedotteessa.
Tutkimus selvitti viheralueiden viilentävän vaikutuksen oikeudenmukaisuutta 14 kaupungissa: Amsterdam, Ateena, Basel, Berliini, Budapest, Firenze, Helsinki, Istanbul, Lontoo, Madrid, Pariisi, Rooma, Tukholma ja Wien.
”Kasvillisuus on keskeinen keino parantaa kaupunkialueiden lämpömukavuutta.”
Tiheästi rakennettujen ja usein huonokuntoisten alueiden asukkaat altistuvat kuumille lämpötiloille eniten, sillä näillä alueilla on vähemmän kasvillisuutta kuin muualla. Asukkaat ovat usein myös pienituloisia tai työttömiä ja asuvat vuokralla. Taustoissa korostuu myös maahanmuuttajatausta.
Vahvemmassa sosioekonomisessa asemassa olevat, kuten hyvätuloiset ja asunnonomistajat, saavat keskimääräistä paremmin viilennystä kaupungin viheralueista.
”Tämä epäsuhta pitäisi huomioida kaupunkisuunnittelussa ja käytännön viilennystoimien pohtimisessa. Kasvillisuus on keskeinen keino parantaa kaupunkialueiden lämpömukavuutta”, sanoo kaupunkimeteorologian professori Leena Järvi Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus INARista.
”Kasvillisuutta kannattaisi lisätä alueille, joilla sitä ei vielä ole tarpeeksi. Puut ja muu kasvillisuus myös lisäävät ympäristön monimuotoisuutta ja hiilensidontaa.”
Tutkimuksen mukaan Helsingissä, Budapestissa ja Tukholmassa yli puolet väestöstä asui alueilla, joita viheralueet viilensivät tehokkaimmin. 40 prosenttia asukkaista asui kuitenkin alueilla, joilla viilennys oli heikompaa.
Helsingissä alhaisen tulotason asuinalueilla viilennys oli heikompaa kuin korkeamman tulotason alueilla.
”Helsingissä tulotason ja viilennysvaikutuksen yhteys oli kuitenkin keskimäärin heikompi kuin tutkimuksen muissa kaupungeissa. Tämä voi johtua siitä, että meillä on myös suhteellisen kalliita tiiviisti rakennettuja alueita, kuten Jätkäsaari”, Järvi sanoo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
