Metsä on Suomen tuki, puulla parempiin päiviin – eivätkö vanhat sanonnat enää pidäkään paikkaansa?

Metsä on Suomen tuki, ja puulla parempiin päiviin. Nämä sanonnat ovat tuttuja menneiltä vuosilta.

Eikö asiat enää olekaan näin? Niin voisi ainakin luulla seuratessaan viimeaikaista suomalaista metsäkeskustelua. EU ja maamme vihreät ovat mielestään löytäneet syyllisen hiilinielun vähentymiseen suomalaisesta metsätaloudesta.

EU:n johtavat valtiot ovat hävittäneet omat metsänsä. Niillä ei ole metsille sellaista merkitystä kuin meille suomalaisille. Nyt ne ovat sanelemassa sellaisia ehtoja, joita ei pidä missään tapauksessa hyväksyä.

Meidän pitäisi ruveta ennallistamaan metsiä ja täyttämään ojia.

Meillä on uhrattu vuosikymmeniä metsäkoulutukseen ja -tutkimukseen. Suomessa on varmaan paras metsätieto maailmassa. On ollut mera-ohjelmaa, kaikenlaista metsämarssia. Keskusmetsälautakunta Tapio, jonka yksi keskeisimpiä tehtäviä ovat ollut metsäojitukset. Sillä on saatu tavattomasti uutta nuorten metsien kasvua, työtä ja toimeentuloa maaseudun ihmisille.

Ovatko kaupunkilaistuneet ihmiset vieraantuneet liian kauaksi arkitodellisuudesta tallatessaan kaupunkien katuja? Eikö nuori metsä sido hiiltä parhaiten? Metsää pitää hakata, sen olen jo tähän ikään nähnyt. Vanha metsä on niin kuin vanha ihminenkin, aineenvaihdunta hidastuu, eikä paljon tapahdu.

Onko kaikki työ ollut turhaa? Jos vaatimukset suojelutavoitteista toteutuisivat, suomalaiset joutuisivat mierontielle.

Tapio Pärnänen

Rantasalmi