
Pystykorvien mestaruuskisoissa ihmiset vaikenevat, kun koirien haukku täyttää metsän
Pystykorvien parhaimmisto mitteli Pudasjärvellä viikonloppuna.
Muksa oli lopulta kolmas. Kisan voitti viime vuoden mestari Karahkan Erä-Essi ja Sauli Halttunen. Oikealla toiseksi tullut Rota ja Thommy Svevar. Heikki Niemlin ja Peijakkaan Muksa vasemmalla. Tämä porukka edustaa Suomea ensi vuonna pohjoismaiden mestaruusottelussa, johon osallistuu koiria Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Kuva: Tanja Heikkonen
Pystykorvametsästys on kahden kauppaa. Omistaja Heikki Niemelin ei käytä koiralla tutkapantaa vaan kaksikko tietää toistensa liikkeet metsässä. Kuva: Tanja HeikkonenHaukiputaalainen Heikki Niemelin lupaa ottaa toimittajan mukaansa maastoon pystykorvien haukkukilpailuihin.
Vannon kautta kiven ja kannon, että olen hiljaa ja keskustelu hoidetaan kuiskaten. Kyseessä on kuitenkin suomenpystykorvien mestaruus ja pyhä laji jo itsessään.
Niemelin on valikoitunut kilpailuun Pohjan lohkon karsinnasta koiransa Peijakkaan Muksan kanssa.
Niemelin laskee Muksan irti, kun olemme päässeet Taivalkosken Kylmäluomaan. Lähdemme hiljaa astelemaan valkoisessa kangasmetsässä. Muksa yrittää muutaman kerran saada haukkua kuuluville.
“Sanon näitä tuhmiksi linnuiksi, jos ne eivät jää kuuntelemaan pystykorvan haukkua”, Niemelin virnistää.
Haukku kuulostaa kuulaassa ilmanalassa kauniilta.
Muutaman Muksan yrityksen jälkeen hiljaisuuden vaippa sulkee meidät syliinsä.
Muksa on kisan nuorin koira. On reilun kahden vuoden ikäisen koiran ensimmäinen kausi kokeissa.
Yhtäkkiä metsän hiljaisuus repeää. Kiihkeä haukku alkaa kuulua noin neljänsadan metrin päästä etuoikealta.
Koiran haukkutiheys on läkähdyttävä, 120–130 haukahdusta minuutissa. Siinä on jotain ikiaikaista ja maagista.
Koiran saatua haukun on seuraava vaihe merkinnän toteaminen.
Haukkuminuuttien täytyttyä lintu karkotetaan haukulta. Koira seuraa lintua, ja uusintahaukku yritetään saada aikaiseksi. Kaikki tekeminen pohjaa käytännön metsästykseen.
Neljän tunnin aikana Muksa saa lopulta neljä täyttä haukkua, vaikka kolme olisi riittänyt.
Täydellisen päivästä olisi tehnyt, jos uusintahaukulta olisi pystytty toteamaan lintu. Myös yksi puusta löytö olisi täydentänyt pisteitä.
“Tämä koetapahtuma on yksi parhaista, mitä uralla on ollut. Maastokin on upea. Tälle ei voi antaa kuin täyden kympin”, palkintotuomarimme Heikki Miettinen Kuopiosta kiittelee.
Palkintotuomarina Haukku-ottelussa on aina ylituomari. Tämän vuoden kisa oli kolmen kerhon taidonnäyte.
“Viime vuonna käytiin Tervon Haukku-ottelussa opissa”, ottelutoimikunnan puheenjohtaja Teemu Moilanen kertoo.
Yksi suurimmista töistä on maastojen kartoittaminen ottelua varten.
“Kaikkiaan 20 maastoa rajattiin kisaa. Itse kun aktiivisesti metsästää, niin on tiedossa hyvät maastot”, Moilanen sanoo.
Järjestelyt keräsivät kiitosta palkintojenjakoa odottaneelta pystykorvaväeltä.
“Lähdettiin siitä, että haluttiin tarjota loistavat puitteet koirille ja ohjaajille. Tämä voi olla ainutkertainen tilaisuus ohjaajalle. Itsellä on luottavainen tunnelma, kisa oli onnistunut ja maastoista löytyi lintua. Muistetaan alkuperäinen tarkoitus eli koirat, jalostusta vartenhan sitä tietoa kerätään”, itsekin kerran Haukku-otteluun omalla koiralla osallistunut Moilanen kertaa.
Ottelun kanssa samaan aikaan oli kilpailukeskuksena toimineen hotelli Iso-Syötteen aulassa pystykorvista kertova näyttely.
“Halusimme purkaa myyttiä räksyttävästä koirasta. Nykypäivän pystykorva on sosiaalinen ja sopeutuvainen monenlaiseen ympäristöön.”
Korjattu nimivirhe videolla 10.10.2018. Videolla esiintyvä tuomari on Heikki Miettinen, ei Sauli Halttunen.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat

