Isä ja poika kaatoivat omin päin yli 200 kuutiota puuta toisen metsästä – nämä ovat kiinteistökauppojen yleisimmät riidanaiheet

Oikeus katsoi miesten syyllistyneen törkeään vahingontekoon.  Kuva: Veikko Somerpuro

Isä ja poika tuomittiin luvattomasta metsän päätehakkuusta ehdolliseen vankeuteen Haapavedellä Pohjois-Pohjanmaalla.

Tapauksesta ovat aiemmin uutisoineet muun muassa Ilta-Sanomat, Iltalehti ja MTV.

Rikostuomioon johtanut tapaus sai alkunsa 2000-luvun alussa solmitusta metsäkaupasta. Myyjänä olleen isän mukaan kaupat oli tehty sillä ehdolla, että hänelle jää lupa ottaa metsästä rakennuspuuta omaan käyttöön.

Kauppojen jälkeen uudet metsänomistajat olivat kieltäytyneet puiden antamisesta, vaikka myyjä olisi tarvinnut puuta useampaan eri rakennukseen.

Vuosia muhinut riita kärjistyi lopulta keväällä 2021, jolloin isä ja poika kaatoivat luvatta noin 220 kuutiometriä puuta. Hakkuualue oli kooltaan noin 1,5 hehtaaria.

Isä oli tehnyt hakkuista metsänkäyttöilmoituksen Metsäkeskukselle, mutta sitä ei oltu hyväksytty, koska hakkuisiin ei ollut nykyisten metsänomistajien lupaa.

Poika teki silti hakkuun isän kehotuksesta omilla koneillaan. Puut oli määrä myydä metsäyhtiölle. Isä koki, että saisi näin korvauksen siitä, ettei ollut saanut nykyisiltä metsänomistajilta rakennuspuuta sovitun mukaisesti.

Oulun käräjäoikeus tuomitsi toissa syksynä isän ja pojan törkeästä vahingonteosta viiden kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Nykyisin noin 90-vuotias isä ja noin 65-vuotias poika kiistivät rikoksen ja valittivat tuomiosta Rovaniemen hovioikeuteen.

Hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tavoin miesten syyllistyneen törkeään vahingontekoon. Hovioikeus kuitenkin alensi nykyisille metsänomistajille maksettavan korvaussumman noin 11 000 euroon, sillä he olivat saaneet myytyä osan luvattomasti hakatuista puista.

Kiinteistöarviointiin erikoistuneen lakitoimiston Arvolexin päälakimiehen Pipsa Mörnin mukaan vastaavanlaiset riidat ovat maa- ja metsätalouteen liittyvissä kiinteistökaupoissa harvinaisia.

Pahimpia eripuran aiheuttajia ovat hänen mukaansa niin sanotut rasitetiet. Myös syytingeistä eli kiinteistöeläkkeistä tulee yhä jonkin verran riitatapauksia, vaikka niiden määrä on koko ajan vähentynyt.

”Tieriidat ovat hankalia ja niitä menee oikeuteen saakka, vaikka taloudelliset intressit ovat pienet”, Mörn sanoo.

Hän kehottaa maanomistajia käymään mahdolliset kiinteistöjä koskevat sopimukset ja rasitteet läpi ennakoivasti jälkipolven kanssa.

”Alkuperäiset sopimusosapuolet ovat voineet olla hyvissä väleissä, mutta ongelmat alkavat usein, kun tilalle tulee seuraava sukupolvi ja voi tulla tulkintaongelmia.”