Kemerahankkeista paljastui ennätysmäärä puutteita: Kolmannes hehtaareista ei täyttänyt rahoitusehtoja

Kemeratuki on tarkoitettu ensiharvennuskohteisiin, jotka eivät kävisi kaupaksi ilman tukea. Kuva: Kimmo Haimi

Kestävän metsätalouden rahoituslain (kemera) mukaista tukea yritetään metsäkeskuksen mukaan saada entistä enemmän kohteisiin, jotka eivät täytä lain rahoitusehtoja.

Tarkastuksissa on paljastunut, että eniten väärin perustein tukea haetaan nuoren metsän hoitoon. Yleinen syy hylkäykseen on, että hakkuun jälkeen puuston keskimääräinen läpimitta rinnankorkeudelta ylittää 16 senttimetriä.

Kyseiset kohteet ovat metsäkeskuksen rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikön Aki Hostikan mukaan käytännössä varttuneiden kasvatusmetsien harvennuksia, jotka olisivat ilman tukeakin kaupallisesti kannattavia.

"Eihän tukea ole tällaisiin kohteisiin tarkoitettu, mutta silti toimijat ahkerasti hakevat, mikä on valitettavaa."

Metsäkeskus on ehtinyt tarkastaa taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon hankkeita tänä vuonna noin 1 400 hehtaarin edestä. Kolmannes hehtaareista ei täyttänyt rahoitusehtoja.

"Hankkeiden rahoituskelpoisuus on heikko. Tämä on kaikkien aikojen huonoin tulos", Hostikka sanoo.

Tukihakemusten hylkäyssyistä liian järeän nuoren metsän hoidon osuus on ollut neljännes. Hostikan mukaan kysymys ei ole ollut pienestä läpimitan ylityksestä. Mediaaniläpimitta oli hylättyjen joukossa yli 18 senttimetriä.

Toiseksi yleisin syy hylkäykseen on ollut liian pieni poistuma eli runkoja ei ole kaadettu rahoitussäädösten edellyttämää määrää.

Metsäkeskus tarkastaa maastossa kemerahakemuksista vuosittain noin 5–7 prosenttia.

Maastotarkastuksen kohteet valitaan sekä satunnaisella otannalla että harkinnanvaraisella tarkistuksella. Tietokone arpoo hakemuksista otantatarkastukseen 1,5 prosenttia. Sen lisäksi metsäkeskus seuloo tietokoneen automaattitarkastusten perusteella harkintatarkastukseen epäilyttäviä hankkeita, joita olisi syytä tutkia tarkemmin.

Hostikan mukaan harkintatarkastus puree aika hyvin, sillä näin tarkastetusta pinta-alasta virheellisiä oli 37 prosenttia.

Otantatarkastuksia on tänä vuonna tehty vain 160 hehtaaria ja virheellisiä niistä oli 12 prosenttia.

"Valitettavasti emme pysty tarkastamaan läheskään kaikkia mahdollisia rahoituskelvottomia kohteita", Hostikka sanoo.

Kuinka paljon kemeratukea valuu väärin perustein, ei tiedetä. Tarkastuksissa kelvottomaksi havaituille kohteille ei tukieuroja heru, mutta tarkastamatta jää kohteista noin 95 prosenttia.

Metsäkeskuksen aiempien arvioiden mukaan tukea on maksettu vuosittain noin viisi miljoona euroa kohteille, jotka eivät ole täyttäneet rahoitusehtoja. Summaa voi verrata siihen, että nuoren metsän hoitoon käytettiin viime vuonna kemeravaroja 36 miljoonaa euroa.

"Suuruusluokka-arvio on edelleen sama. Tämän vuoden arvion luotettavuus paranee, kun otantarkastuksia saadaan lisää", Hostikka sanoo.

Kemeratukea hakevat metsänhoitoyhdistykset, metsäyhtiöt, metsäpalveluyrittäjät tai yksittäiset metsänomistajat. Ryhmittäin vertailtuna hakemusten laadussa ei Hostikan mukaan ole eroja, mutta ryhmien sisällä eroja löytyy.

"Toimijoista yksi on selkeästi muita parempi", hän sanoo, mutta ei paljasta nimeä.

Stora Enson verkkosivuilla Hostikka luonnehtii Stora Enson onnistumista kemerakohteiden rahoituskelpoisuudessa ylivertaiseksi.  "Tarkastetuista kohteista 95 prosenttia oli sellaisia, joissa metsäkeskuksen tarkastajilla ei ollut mitään huomautettavaa. Muut toimijat pääsivät noin 80 prosenttiin."

Hostikka toivoo, että toimijat kehittäisivät omaa valvontaansa ja laatujärjestelmiään.

"Metsäkeskus ei vaatimattomilla resursseillaan pysty yksin ongelmaa hoitamaan."

Marja Hilska-Aaltonen: "Moraalista kiinni"

Kestävän metsätalouden rahoituslain (kemera) mukaisen tuen osittainen valuminen rahoitusehtoja täyttämättömiin kohteisiin on maa- ja metsätalousministeriön tiedossa oleva ongelma.

Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen maa- ja metsätalousministeriöstä toteaa, että houkutus saada tukea on ilmeisen suuri ja riski jäädä kiinni pieni, koska hankkeisiin haetaan jatkuvasti kemeratukea väärin perustein.

Metsäkeskus on hänen mukaansa järjestänyt kemerasta neuvontaa ja koulutusta. Metsäkeskuksen verkkosivuilta voi myös katsoa eri työlajien rahoitusehdot.

"Tämä ei vaan näytä menevän perille. Minun mielestäni se on moraalista kiinni", Hilska-Aaltonen sanoo.

Ongelmia ei hänen mukaansa ole ollut taimikonhoidossa, vaan lähinnä nuoren metsän hoidossa.

Väärin perustein kemeratukea hakeneeseen otetaan metsäkeskuksesta yhteyttä ja annetaan tarvittaessa huomautus. Jos huomautuksesta huolimatta virheet toistuvat, voi Maaseutuvirasto määrätä toimijan toimintakieltoon.

Toimintakielto koskee yksittäistä henkilöä, ei koko organisaatiota. Näin kussakin organisaatiossa toimintakielto voidaan kiertää siirtämällä kemerahankkeet jollekin toiselle henkilölle.

Hilska-Aaltonen huomauttaa, että väärinkäytökset täysin estävää valvontaa on mahdoton rakentaa. Sen sijaan hän toivoo, että metsäalan toimijat ottaisivat markkinoinnissaan tavoitteeksi mahdollisimman hyvän työn jäljen myös kemerahankkeissa.

Nykyisenlainen kemeratukijärjestelmä päättyy vuonna 2020. Sen jatkoa valmisteltaessa pitää hänen mukaansa ottaa oppia nykyisistä kokemuksista.

"Mihin työlajeihin tarvitaan valtion tukea ja millaisia olisivat ehdot, joita olisi helppo noudattaa", Hilska-Aaltonen sanoo.

MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen pitää oleellisena, että metsäkeskuksen valvonta toimii ja että se on uskottava.

"Nyt on selvitettävä, missä ongelmat ovat."

Hakkaraisen mukaan ongelmia näyttäisi olevan kahdenlaisia. Pahimmassa tapauksessa haetaan rahoitusta kohteelle, mitä ei ole tehty tai mihin tuki ei kuulu. Toisaalta on hankkeita, joissa on tehty asioita oikealla tavalla, mutta esimerkiksi pinta-ala heittää jostain syystä.

"Kun tällainen järjestelmä on katsottu tarpeelliseksi ja tärkeäksi, silloin pitää toimia pelisääntöjen mukaan niin, että meillä on myös tulevaisuudessa toimiva järjestelmä."