Noutava koira kyyhkyjahdin tehokkain apuväline – aloituspäivän saalis kohtuullinen

Vilpittömin silmin noutamansa saaliin kanssa poseeraava labradorinnoutaja Ukko. Kuva: Johannes Tervo

Ilmajoen Saveenkylässä Tiina ja Jouni Koski valmistautuivat syksyn ensimmäiseen jahtipäivään yhdessä labradorinnoutajien Iiron ja Ukon kanssa. Kyyhkyjahdin aloituspäivänä mukaan oli lähtenyt myös Jounin lapsuudenystävä Timo Majasaari.

Kyyhkyjahdin aloituspäivänä tunnelma passissa oli rauhallinen ja odottava. Lintuja kolmisen viikkoa sitten perustetulla ruokinnalla on näkynyt aikaisempina päivinä ja jostain kaukaisuudesta kuului kyyhkyn huhuilua passimiesten ja koirien asettuessa naamioverkkojen taakse.

Koskien mukaan kyyhkyt tuntuvat olevan normaalia syvemmällä metsässä, eivätkä peltojen laidoissa kuten usein jahtikauden alussa.

”Odotukset eivät ole korkealla, tämä passipaikka on korkeiden puiden vuoksi usein iltalennon aikaan parempi. Riistakameraan on tullut kuvia kyyhkyjen lisäksi ruokinnalla vierailevista hirvistä, kauriista ja ketuista”, Jouni Koski avaa alueen riistakantaa.

Jahdissa metsästäjän apulaisina toimivat labradorinnoutajat Iiro ja Ukko odottivat aamun sarastaessa malttamattomina omalla paikallaan. Runsas kärpästen ja hyttysten surina ei ensimmäistä työtehtäväänsä odottaneita koiria häirinnyt.

Jouni Kosken metsästysharrastus on kestänyt yli 30 vuoden ajan, eikä into näytä edelleenkään laskevan.

”Ensimmäinen kesätyöpalkka meni haulikkoon ja naapurista lainaksi saatu suomenpystykorva laittoi nuoren miehen polkemaan polkupyörällä kohti jahtimaita”, hän kertoo hymyillen.

Ensimmäinen tilanne tulee nopeasti, mutta kyyhkyn lentoradasta johtuen ohilaukaus oli kylmä tosiasia ja ainoat innostuneet ovat Iiro ja Ukko, jotka luulivat työvuoronsa koittaneen. Kovinkaan kauan ei tarvinnut seuraavaa tilannetta odottaa ja ohi lentänyt uroskyyhky päätyi päivän ensimmäiseksi saaliiksi.

Lähialueelta kuului tasaiseen tahtiin haulikkojen laukauksia, joten tästä passipaikasta ohi lentäneet linnut päätyivät muiden kyyhkyjahtiin lähteneiden metsästäjien passeihin.

Jouni Koski käsittelee päivän ensimmäistä saalista tottunein ottein. Kuva: Johannes Tervo

Koskilla on ollut noutavia koiria kymmenen vuoden ajan, joista mukana oleva ”nestori” Iiro on ensimmäinen.

”Ajatuksena oli saada isokokoinen koira, jonka kanssa voisi harrastaa kaikenlaista muutakin kuin metsästystä. Ensimmäisenä noutajana hankittu Iiro oli meille enemmän kuin osasimme toivoa, ja sen siivitämänä meillä asustaa nyt viisi noutavaa koiraa”, Tiina Koski kertoo noutajainnostuksen syttymisestä.

Nopeat tilanteet ja haavoittuneen eläimen maastoutumiseen soveltuva metsä luo lähes poikkeuksetta noutavalle koiralle työtehtäviä.

”Käymme usein pyynnöstä myös muiden metsästäjien passipaikoilla varmistamassa, ettei haavoittuneita tai kuolleita lintuja jää metsään. Noutava koira on verraton apu lintumetsällä niin maalla kuin vedessä. Suomen Noutajakoirajärjestön tarjoama Noutajapörssi yhdistää koirattomat metsästäjät ja pienriistan talteenottoon koulutetut noutajat ohjaajineen”, Tiina Koski kertoo.

Noutajapörssi on tuonut valtakunnallisesti yhteen jo yli 2300 koiranohjaajaa ja metsästäjää, jotka aktiivisesti tarjoavat ja etsivät apua jahteihin. Lisäksi se on osoittautunut oivaksi esimerkiksi noutajien tarpeesta metsästyksen apuna, sillä monet koirattomat metsästäjät ovat löytäneet jahtiseuraa foorumin kautta.

Timo Majasaarella ja Tiina Koskella on hymy herkässä labradorinnoutaja Ukon tuotua saaliin kuuliaisesti ohjaajalleen. Kuva: Johannes Tervo

”Noutajien treenaamiseen tarvitaan lintuja ympärivuotisesti, joten usein hyödynnämme lihan lisäksi kyyhkysaalista pakastamalla ne treenilinnuiksi. Samaan hyötykäyttöön menee haittalintuina poistettavat varikset, joista parhaillaan maksetaan viiden euron kappalehintaa noutajakoiraharrastajien keskuudessa”, Kosket kertovat.

”Syksyn tavoitesaaliiksi voisin sanoa muutaman kymmenen lintua, mutta siinä on vuosittain suurta vaihtelua. Usein käymme aamuisin juomassa aamukahvit passipaikalla ja saalista tulee jos on tullakseen”, Jouni veistelee aamun jahtihetken päätteeksi.

Lue myös:

Minkin ja supikoiran pyyntiin uusi opas – opeilla on pystytty luomaan vieraspedoista vapaita alueita

Tutkijan mielestä hirvien tekemillä merkittävillä taimikkotuhoilla ja suurella susikannalla ei ole yhteyttä, vaikka moni niin ajattelee: ”Lupamääriä on syytä vähentää”