Luontokirjailija Kimmo Ohtonen: "Kaupunkilaisen luontosuhde on yhtä merkittävä kuin maalaisen"

Kimmo Ohtonen kirjoitti omista kokemuksistaan mutta yritti löytää niihin yleismaailmallisen näkökulman. Kuva: Markku Vuorikari

Hirveä savuaminen ja somepostaus eivät vie asioita eteenpäin. Jos luontoa halutaan suojella, pitää kohdata vastapuoli.

Keskustelu luonnosta on politisoitunutta, luontokirjailija Kimmo Ohtonen sanoo.

”Tietyt toimijat ja etujärjestöt ohjaavat julkista keskustelua. Maaseudun ja kaupungin välillä on aina jännitteitä. Luontosuhde on kuitenkin yhtä merkittävä, oli se sitten kaupunkilaisen tai maalaisen.”

Ohtosen mielestä hyvä luontosuhde tarkoittaa sitä, että yrittää elää luontoa ymmärtäen. Luonto vaikuttaa kaikkiin tunnetasolla, tiedostetusti tai tiedostamatta.

Ohtonen puhui syksyllä Metsäkansan tarina -kirjansa julkistamistilaisuudessa Helsingissä. Metsäkansan tarina syntyi, kun keravalaissyntyinen ja sittemmin helsinkiläistynyt Ohtonen kiersi kuvaamassa itselleen tärkeitä metsiä. Kirja kertoo, miten ilmastonmuutos ja ihminen vaikuttavat metsään.

”Taustalla oli pyrkimys kertoa omista kokemuksista mutta myös jotain yleismaailmallista.”

Lapinpöllö viihtyy vanhoissa havu- ja sekametsissä. Kuva: Kimmo Ohtonen

Ohtonen kertoo törmäävänsä jatkuvasti ihmisiin, joita heille itselleen tärkeiden metsien katoaminen haittaa.

”Kyse ei ole siitä, etteikö metsiä saisi hakata, vaan siitä, miten se tehdään.”

Ohtosen mukaan asiat eivät muutu niin pitkään kuin niistä ei puhuta.

”Hirveä savuaminen ja somepostaus eivät vie asioita eteenpäin. Jos luontoa halutaan suojella, pitää kohdata vastapuoli. Täytyy olla valmis menemään niihin kabinetteihin, joissa ei aina ole niin kiva olla.”

Ohtonen väittää, että globaali kapitalismi on syy metsäluonnon ahdinkoon.

”Onneksi ajat ovat muuttuneet. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden kaventuminen koskettavat meitä kaikkia. On yhä enemmän yritysjohtajia, jotka kiinnittävät huomiota ympäristöasioihin.”

Kuukkeli on vanhan metsän laji, jonka yksilömäärä on vähentynyt. Kuva: Kimmo Ohtonen

Kirjan tekstin sävy vaihtelee surullisesta lohdulliseen. Vaikka Ohtonen kertoo omista kokemuksistaan, mukaan on mahtunut paljon faktatietoa.

”Jotta suurempi yleisö kiinnostuu, on hyvä, että puhutaan söpöistä jääkarhuista.”

Jääkarhuista tässä Suomen luontoon sijoittuvassa kirjassa ei tietenkään puhuta, mutta esiin nousee monta muuta söpöä ja vähemmän söpöä eläinlajia. Lajien mukana olemiselle on syynsä. Esimerkiksi naalin ja ketun dynamiikka kielii luonnossa tapahtuneista muutoksista.

Susi saa kirjassa paljon tilaa. Jokaisella lajilla on itseisarvonsa, ja sudella on oma roolinsa ravintoketjun huipulla, kirjailija sanoo.

”Susi on opportunisti. Se ottaa sen mitä saa”, Ohtonen viittaa harmillisiin kotieläinvahinkoihin.

Hänen mukaansa susivihassa on suurelta osin kyse siitä, että sudet tappavat vuosittain 30–40 metsästyskoiraa.

”Koirasta on tullut se rakas perheenjäsen, jota susi uhkaa.”