Luonnonsuojelijat vastustavat Luken hakkuita Lapinjärvellä

Lapinjärven geenikuusikon uudistumista helpottavat hakkuut alkoivat maanantaina. Tiistaina paikalle tulivat luonnonsuojelijat. Kuva: Kari Salonen

Lapinjärveläisessä geeniperintökuusikossa käynnistyi harvennushakkuu maanantaina. Sillä turvataan metsän luontainen uudistuminen ja arvokkaan geeniperimän säilyminen.

Luonnonsuojelijat ovat vastustaneet geeniperintökohteen hakkuita. Se johtuu arvokkaan Ilveskallion luonnonsuojelualueen läheisyydestä.

"Luonnonvarakeskus ei ole pystynyt perustelemaan hakkuiden tarpeellisuutta. Kyseessä on metsälajiston korvaamaton turvapaikka. Turhat hakkuut on lopetettava", vaati hakkuita tiistaina seurannut Luonto-Liiton metsäryhmän puheenjohtaja Hanna Jauhiainen.

Luonto-Liiton Lapinjärven kuusikkoon pystyttämän bannerin mukaan Etelä-Suomessa ei ole varaa turhiin hakkuisiin.

Lapinjärven valtionmetsät ovat pitkäaikainen kiistakohde. Osa metsästä on geenireservimetsää, jossa on tarkoitus turvata kuusen geneettistä monimuotoisuutta.

Geenikohteen hoidosta vastaava Luonnonvarakeskus ei näe hakkuun uhkaavan luontoarvoja. Hakkuut ovat varovaisia, eikä lahopuuta tai kuolleita puita korjata.

Toisaalta hakkuut ovat välttämättömiä geeniperimän säilymisen kannalta. Ellei metsän anneta uudistua, se voi tuhoutua myrskyssä tai esimerkiksi kirjanpainajien hyökkäyksessä. Samalla menetetään geeniperimä.

Suomen metsien perimää turvaa 44 geenimetsää. Pääpuulajien geenimetsät sijaitsevat tasaisesti ympäri maan. Luontaisen uudistamisen lisäksi geenimetsiä voidaan viljellä niiden omalla siemenellä.