Ensimmäinen riistanhoitaja suoritti ammattitutkinnon – "Ole halukas ja kiinnostunut tekemään riista-alasta itsellesi ammatti"

Mika Nevalainen (oik.) valmistui Suomen ensimmäiseksi riistanhoitajaksi muun muassa lehtori Kai-Eerik Nyholmin opetuksessa. Kuva: Lari Lievonen

Riista-alaan liittyviin opintoihin hakeutuvat mielellään opiskelijat, jotka haluavat syventää omaa metsästysharrastusta.

”Ole halukas ja kiinnostunut tekemään riista-alasta itsellesi ammatti, älä aloita opintoja vain metsästysharrastuksen laajentamiseksi”, kannustaa kuitenkin Suomen ensimmäiseksi riistanhoitajaksi valmistunut outokumpulainen Mika Nevalainen.

Viime vuoden tammikuussa ammattioppilaitos Riveriassa Joensuussa aloitti ensimmäinen ryhmä luontoalan ammattitutkinnon opiskelijoita, joilla oli tähtäimessä riistanhoitajan tutkinto.

”Aikoinaan Suomessa on ollut maineikas S.O. Lindgrenin riistanhoitajakoulu, mutta riistanhoitajan ammattitutkinnon voi suorittaa nyt ensimmäistä kertaa", kertoo lehtori Kai-Eerik Nyholm.

Suurin osa 20 hengen opiskelijaryhmästä valmistuu kesä­kuussa. ”Koska kyseessä on aikuiskoulutus, aiempi osaaminen tunnustetaan. Se vaikuttaa jonkin verran valmistumisaikatauluun."

Nevalainen on kartuttanut osaamistaan käytännön töissä omassa yrityksessään, sillä hän tarhaa fasaaneja ja järjestää metsästysmatkailupalveluita.

Nyholmin kanssa he keskustelevat tutkinnon pakollisista osista, joihin riistantarhaus ei kuulu, ainakaan vielä.

”Näkisin, että riistantarhauksen tulisi olla osa tutkinnon pakollista osaa, jotta jokaisella opiskelijalla olisi ainakin perusteet hallussa. Työelämässä moni mahdollisista riista-alan työnantajista tarhaa riistaa. Heillä pitäisi olla varmuus siitä, että riistanhoitajan tutkinnolla töitä hakevalla olisi ainakin perusteet hallussa tarhauksesta”, Nevalainen pohtii.

Hän huomauttaa, että luontoalan ammattitutkinnoilla pitäisi olla selkeä ero. ”Erä- ja luonto-opas on suuntautunut selkeästi retkeilyyn ja eräelämään. Riistanhoitaja hoitaa riistan elinympäristöjä ja hallitsee eläinten tarhauksen.”

Suosituimpia riistanhoitaja-­tutkinnon osioita ovat olleet metsästyspalveluiden järjestäminen ja eräruokien tekeminen. Vaativimmaksi osioksi Nevalainen nimeää lajintunnistuksen. Listalla on 140 lajia, monia muitakin kuin vain riistaeläimet. Tentissä oikein on saatava 80 prosenttia lajeista.

Riistanhoitajaksi opiskelu on monimuoto-opiskelua ilman läsnäolopakkoa, mutta ainakin Nevalainen kannustaa olemaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman paljon läsnä. ”Ei Skype korvaa niitä keskusteluja, joita käydään paikan päällä.”

Seuraava ryhmä aloittaa opinnot elokuussa, haku opintoihin on jatkuva. Nyholmin mukaan ensimmäiselle kurssille haki yli 50 henkeä, opintoihin valittiin 20 opiskelijaa.

Muutama on lopettanut kesken ja muutama tullut heidän tilalle.

”Etäopiskelumahdollisuus madaltaa kynnystä hakeutua koulutukseen eri puolilta Suomea.”

Lue lisää aiheesta:

Tulevat riistanhoitajat aloittivat opintonsa tammikuussa Joensuussa

• Riistanhoitajan ammatti­tutkinto on luontoalan ammattitutkinto. Sen laajuus on vähintään 150 osaamis­pistettä.
• Osaaminen osoitetaan hyväksytyillä näyttö­tutkintojen suorituksilla. Koulutuksen voi suorittaa töiden ohella.
• Luontoalan ammatti­­tutkinnon kaikille ­pakollinen tutkinnon osa on ­luonnon ­tuotteistaminen.
• ­Riistatalouden osaamis­alan pakollinen tutkinnon osa on riistanhoito. Valinnaisena tutkinnon osana tulee suorittaa joko metsästys­palvelun toteuttaminen tai riistan tarhaus tai molemmat.