Valtion tarkastusvirasto ihmettelee, miksi kannattavaa metsätaloutta tuetaan

Valtiontalouden tarkastusvirasto ihmettelee, miksi valtio on tukenut samaan aikaan sekä metsäojien kunnostusta että niiden tukkimista. Kuva: Kai Tirkkonen

Valtiontaloudentarkastusvirasto (VTV) haluaa parempaa näyttöä kannattavan metsätalouden tukemisen tarpeellisuudesta. Virasto kiinnittää huomiota myös tukien hallinnoinnin irrallisuuteen ja seurannan puutteisiin.

”Metsiin kohdistuu paljon erilaisia tavoitteita, joita voi osin olla vaikea sovittaa yhteen. Valtion varoja tulisi siitä huolimatta käyttää mahdollisimman johdonmukaisesti”, toteaa VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Tuula Varis.

Tarkastuksessa esimerkiksi todettiin, että valtion tukea on ollut tarjolla samanaikaisesti sekä kunnostusojituksiin puuntuotannon parantamiseksi että aiempien ojitusten aiheuttamien luontohaittojen korjaamiseen ja estämiseen.

VTV perääkin metsätalouden tukien tosiasiallisesta kannustinvaikutuksesta parempaa näyttöä. Virasto muistuttaa, että puulle on olemassa toimivat markkinat, ja metsätalous on kannattavaa toimintaa.

Valtio tukee yksityisiä metsänomistajia vuosittain yli 200 miljoonalla eurolla. Tuilla ja korvauksilla pyritään edistämään puuntuotantoa sekä turvaamaan luonnon monimuotoisuutta.

Puuntuotannon kemeratukiin käytetään vuosittain noin 35–50 miljoonaa euroa. Puuntuotannon verotukien määrä on arviolta 170 miljoonaa euroa vuodessa.

Vapaaehtoisuuteen perustuvan Etelä-Suomen metsien suojeluohjelman (Metso) tukiin ja korvauksiin on käytetty vuosittain noin 36–45 miljoonaa euroa.

Metsossa VTV:tä huolestuttavat määräaikaiset suojelusopimukset. Valuvatko rahat hukkaan, jos sopimuksia ei jatketa?

Viraston mukaan yksi ongelma on, ettei tukien yhteisvaikutuksia tunneta, vaan ministeriöt ohjaavat ja valvovat varojen käyttöä toisistaan erillään.

”Erilaisten tukien yhdistelmä lisää riskiä, että julkinen tuki syrjäyttää yksityisiä investointeja ja heikentää samalla tukien perusteltavuutta”, tarkastusneuvos Visa Paajanen summaa tiedotteessa.