Hakkuutähteiden korjuuvaarantaa puuston kasvua
Uusiutuvan energian lisäys pohjautuu pitkälti metsähakkeen käytön kasvattamiseen. Latvusbiomassan ja kantojen poisto hakkuualalta vähentää maaperän typpeä, millä on suora vaikutus puuston kasvuun.
Harvennuskoealoilla hakkuutähteiden korjuu alensi männiköiden kasvua keskimäärin neljä ja kuusikoiden viisi prosenttia ainespuun korjuuseen verrattuna. Metsäntutkimuslaitos Metla seurasi jäljelle jäävän puuston tilavuuskasvua 10 vuotta.
Toistettu kokopuuharvennus alensi männiköiden kasvua kahdeksan ja kuusikoiden kasvua 13 prosenttia seuraavan 10-vuotisjakson aikana.
Käytännössä kasvutappiot jäävät tutkimuskohteita vähäisemmiksi, koska normaalisti kaikkia hakkuutähteitä ei kerätä. Päätehakkuualojen inventoinneissa yli kolmannes latvusmassasta jäi hakkuualueelle.
Suurin osa hakkuutähteiden ravinteista on neulasissa. Kun kasojen annetaan kuivua, neulaset varisevat maahan ja ravinnepoistuma jää vähäiseksi.
Hakkuutähdettä korjataan nyt noin kolmasosalla ja kantoja noin kymmenesosalla avohakkuualoista. Myös merkittävältä osalta ensiharvennuksia otetaan talteen hakerankaa.
”Metsäenergian käyttö lisää metsien käyttöastetta, mutta oikeilla käytännöillä vaikutuksia jäljelle jäävän tai tulevan puuston kasvuun, vesistöihin ja luonnon monimuotoisuuteen voidaan hallita”, arvioi professori Hannu Ilvesniemi.
Ilvesniemi puhui viime torstaina Helsingissä järjestetyssä Bioenergiaa metsästä -tutkimusohjelman loppuseminaarissa.
Kannonnosto herättää tunteita, sillä se muokkaa maisemaa eikä sen vaikutuksia vielä tunneta kovin hyvin.
Metla perusti tutkimusohjelmansa aikana koko Suomen kattavan koeverkoston, jossa hakkuutähteen ja kantojen poiston vaikutuksia seurataan useiden vuosien ajan.
Ensimmäisten vuosien seurannan perusteella täydellinenkään kantojen ja hakkuutähteiden poisto ei näytä kuormittavan vesistöä enempää kuin normaali ainespuuhakkuu ja maanmuokkaus.
”Kiintoaineksen huuhtoutuminen on pelättyä vähäisempää”, erikoistutkija Eero Kubin kertoo.
Kubin painottaa, että seurausvaikutuksia arvioidessa pitkäaikainen seuranta tärkeää. Viiden vuoden aikana ei saada vielä luotettavia tuloksia, vaan metsätaloudessa tarvitaan vuosikymmenten aikasarjoja.
”Metsätalouden kvartaali on 25 vuotta”, professori Matti Kärkkäinen kommentoi esitysten jälkeen.
Erikoistutkija Jari Hynysen mukaan kannonnosto ja hakkuutähteiden korjuu helpottaa metsänuudistamista. Se myös mahdollistaa istutuskoneiden käytön.
Energiapuun lisääntyvä talteenotto edellyttää kuitenkin taimikonhoidon tehostamista sekä uutta korjuuteknologiaa.
”Nykyhinnoin ja -kustannuksin energiapuun tuottaminen on kannattavaa vain ainespuun kasvattamisen yhteydessä”, Hynynen toteaa.
Kärkkäinen kommentoi, että energiapuusta saatavat nettotulot ovat niin marginaalisia, ettei sillä ole puuntuottajan näkökulmasta merkitystä.
”Nopein tapa lisätä bioenergian käyttöä on edistää metsäteollisuuden puun käyttöä”, hän painottaa. Metlan laskelmien mukaan nykyhakkuilla puusto järeytyy ja pienpuun määrä vähenee.
”Ei ole järkevää, että metsästä kerätään tikkuja mutta jätetään tukit lahoamaan”, Kärkkäinen jyrisee.
Hän muistuttaa, että suurin osa Suomen uusiutuvasta energiasta syntyy metsäteollisuuden jäteliemien poltossa.
Yhdenkin sulfaattisellutehtaan perustaminen Suomeen lisäisi uusiutuvan energian osuutta huomattavasti, sillä tehdas käyttää puolet raakapuusta energiantuotantoon.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
