Tutkimus: Avohakkuun jälkeen maasta vapautuu hiiltä 10–30 vuotta

Monissa tutkimuksissa on liputettu hiilen sitoutumisen ja varastoitumisen kannalta pidemmän kiertoajan puolesta. Kansainvälisten tutkimusten mukaan vanhojen luonnonmetsien hakkuissa menetetään erityisen suuria hiilivarastoja. Kuva: Pekka Fali

Avohakkuiden vaikutus maaperään tunnetaan suhteellisen hyvin.

"Kun puusto poistetaan, sen jälkeen maaperä toimii hiilen päästölähteenä muutaman vuosikymmenen ajan", kertoo Helsingin Yliopiston metsämaatieteen professori Heljä-Sisko Helmisaari.

Metsämaan hiilensidonta nousi syksyllä uutisiin avohakkuiden kieltämistä vaativan kansalaisaloitteen myötä. Silloin myös tutkijat keskustelivat julkisuudessa metsämaan hiilensidonnasta.

Kritiikkiä kohdistui Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessorin Hannu Ilvesniemen esittelemiin, kahdessa opinnäytetyössä julkaistuihin tuloksiin, joiden mukaan hiilen määrä metsämaassa ei vähentynyt avohakkuun jälkeisinä vuosina. Tutkimusprofessorin mukaan ilmiö on mahdollinen, koska avohakkuussa maahan tulee paljon hiilipitoista hakkuutähdettä, vaikka samaan aikaan maan hiilivuo lisääntyy joksikin aikaa.

Näyttäisi, että mitä paremmin metsät kasvavat, sitä enemmän hiiltä sitoutuu maahan. Metsänkasvatusmenetelmiin Ilvesniemi ei ole ottanut kantaa. Hän valmistelee kevään mittaan tutkimustuloksia julkaistavaksi tieteellisessä, vertaisarvioidussa julkaisussa.

Aineisto on peräisin Metsäntutkimuslaitoksen 1980-luvulla tekemistä maaperän hiilivaraston mittauksista, jotka suoritettiin valtakunnan metsien 8. inventoinnin (VMI) koealoilla. Luke toisti mittauksia 2006 Biosoil-nimisessä EU:n metsät kattavassa hankkeessa. Koealoja oli lopulta 636.

MT:ssä oli juttu tutkimuksesta 20.11.2020 otsikolla Avohakkuu ei vähennä metsämaan hiiltä.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kehui tutkimustulosta MT:n haastattelussa: "Hyvä, että on nyt tutkittu ja että kumotaan hurjimmat väitteet siitä, kuinka dramaattisia ovat avohakkuun vaikutukset."

Marraskuussa uutisoiduissa tuloksissa Heljä-Sisko Helmisaarta mietityttää aineiston vertailukelpoisuus.

"Myöhemmin tehdyssä näytteenotossa vältettiin hakattuja, voimakkaasti muokattuja kohteita, mikä olisi huomioitava johtopäätösten teossa tämän aineiston pohjalta."

Myös Itä-Suomen yliopiston metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkala olettaa, ettei kohutussa tutkimuksessa otettu näytteitä muokkauskohdista, joissa hiiltä vapautuu eniten.

Helmisaaren mukaan useammassa tutkimuksessa on todettu, että avohakkuun jälkeen maaperä on olosuhteista riippuen 10–30 vuotta hiilen nettolähde hakattujen puiden juurten ja hakkuutähteiden hajotessa osin hiilidioksidina ilmakehään.

Samalla yhteyttämisessä tapahtuva hiilen sidonta ilmakehästä kasvibiomassaan on vielä vähäistä. Lisäksi orgaanista ainetta huuhtoutuu vesistöihin.

Jatkuvan kasvatuksen vaikutusta maaperän hiilensidontaan on tutkittu vähän. Itä-Suomen yliopistossa on mallinnettu 2019, että hiilen sidonta ja puuston hiilivarasto olivat suurin piirtein yhtä suuria eri-ikäisrakenteisesti kasvatetuissa ja tasaikäisesti kasvatetuissa eli avohakkuuseen päättyvissä metsissä. Sen sijaan maaperän hiilivarasto oli hieman suurempi jatkuvan kasvatuksen metsissä.

Jatkuvan metsänkasvatuksen puolesta puhuvan Pukkalan mukaan jatkuvapeitteisen metsätalouden keskimääräinen vuotuinen hiilensidonta metsämaan hiilivarastoon on 1,7-kertainen avohakkuumetsätalouteen verrattuna.

"Vaikuttaa eri tutkimusten perusteella hiilitaseiden kannalta siltä, että se, paljonko ja millaisin väliajoin hakataan, on tärkeämpää kuin hakkuutapa", Helmisaari puolestaan arvioi.

Hän lisää vielä, että ”jatkuva kasvatus ja avohakkuu eivät ole Suomessa joko tai vaan sekä että, riippuen puulajista, kasvupaikasta ja metsäomistajan tavoitteista.”

Monissa tutkimuksissa on liputettu hiilen sitoutumisen ja varastoitumisen kannalta pidemmän kiertoajan puolesta. Kansainvälisten tutkimusten mukaan vanhojen luonnonmetsien hakkuissa menetetään erityisen suuria hiilivarastoja.

"On hyvä, että olemme nykyisin avoimia myös uusille tavoille uudistaa metsiä jatkuvapeitteisesti. Suurin puute on tieteellisessä tiedossa varsinkin maaperästä", Helmisaari toteaa ja lisää, että Helsingin yliopistossa on aloitettu tutkimus maaperän hiilestä jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa.

Lue myös:

Tutkimus: Avohakkuu ei vähennä maaperän hiilensidontaa eikä vapauta sen hiilivarastoa

Ministeri Leppä metsien hiilensidontatutkimuksesta: "Vahvistaa käsitystämme erilaisten käsittelyjen tarpeesta ja kumoaa hurjimmat väitteet avohakkuista"