Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Pelimaailma auttaa metsänhoidossa – MT testasi, kuinka Virtuaalimetsä-sovellus toimii käytännössä

    Omassa metsässä voi ”kulkea” nyt myös tietokoneen ruudulla.
    Virtuaalimetsässä liikutaan nuolinäppäimillä. Katselukorkeutta pääsee säätämään hiiren rullalla.
    Virtuaalimetsässä liikutaan nuolinäppäimillä. Katselukorkeutta pääsee säätämään hiiren rullalla. Kuva: Sanne Katainen

    Viime vuoden lopulla julkaistiin Tapion, Lapin Ammattikorkeakoulun, Karelia Ammattikorkeakoulun ja Arbonaut Oy:n yhteistyönä syntynyt Virtuaalimetsä 2.0-sovellus. Se pyrkii antamaan mahdollisimman luonnonmukaisen kuvan metsästä ja siitä, miltä sinne suunnitellut toimenpiteet näyttävät maisemallisesti nyt tai vuosien päästä.

    Iittiläinen metsänomistaja Tommi Aalto testasi Virtuaalimetsä-sovellusta.
    Iittiläinen metsänomistaja Tommi Aalto testasi Virtuaalimetsä-sovellusta. Kuva: Sanne Katainen

    Iittiläinen metsänomistaja Tommi Aalto pääsi kokeilemaan sovellusta tuoreeltaan. Se asennettiin hänen tietokoneelleen, ja ohjelmaan ajettiin Aallon Iitin Haapakimolassa sijaitsevan tilan metsätiedot Metsään.fi-tietokannasta.

    ”Yllättävän luonnonmukaiselta näyttää. Oman metsän paikat tunnistaa nopeasti, etenkin helikopteriperspektiivistä katsottuna. Tosi paljon on yksityiskohtia. Puut ovat luonnollisen näköisiä, pohjakerroksessa on varpuja ja heiniä, ja puiden latvat heiluvat tuulessa”, Aalto hämmästelee.

    ”Tulee mieleen tietokonepelit. Perusajatus on sama, kun metsässä voi kulkea puiden välissä paikasta toiseen. Nuoremmalle metsänomistajapolvelle varmaan helppo ottaa käyttöön.”

    Metsäsuunnitelman numerot ja kuviot heräävät eloon Aallon mielestä erilailla kuin paperilla. ”Metsästä saa paremman kokonaiskuvan. Kuvittelisin hyödyntäväni tätä työkohteiden ja niiden järjestyksen suunnittelussa. Samoin uusien metsä­teiden suunnittelussa tästä on iso apu.”

    Muutaman käyttökerran jälkeen Aalto löytää paranneltavaa. Ojien värityksen hän muuttaisi sinertäväksi. Nyt ne näyttävät hämäävästi ajourilta tai teiltä.

    Aallon mielestä kallioisilla alueilla puusto jää todellisuutta harvemmaksi. ”Kalliot ohjelma jättää lähes aukeiksi, vaikka todellisuudessa niiden päällä olisi täyspuusto.”

    Virtuaalimetsän näkymiä voi tarkentaa itse lisäämällä muun muassa puita, ajo­uria tai polkuja. Taimikoiden tiheyttä tai pituutta voi kasvattaa. Ranta-alueilta voi rajata suojavyöhykkeitä tai lisätä säästöpuuryhmiä. Aalto ei näitä ominaisuuksia ole ehtinyt vielä käyttää.

    Ohjelma hakee metsävaratiedot Metsää.fi-palvelusta tai metsäyhtiöiden metsävaratiedoista. Tietoja hallitaan QGIS-nimisellä paikkatieto-ohjelmalla.
    Ohjelma hakee metsävaratiedot Metsää.fi-palvelusta tai metsäyhtiöiden metsävaratiedoista. Tietoja hallitaan QGIS-nimisellä paikkatieto-ohjelmalla. Kuva: Sanne Katainen

    Metsään pääsee tutustumaan joko maanpinnan tasolta tai latvojen yläpuolelta. Katselukorkeutta säädetään hiiren rullalla. Välillä voi palata karttaan ja hakea visualisoinnille uuden kohdan ja lisätä tarkentavaa tietoa näkymään. Ohjelma pystyy yhdellä kertaa visualisoimaan 1,5 kertaa 1,5 kilometrin alueen eli 225 hehtaaria.

    ”Realistisin vaihtoehto voi alku­vaiheessa olla, että sovellusta käytetään metsäammattilaisen ja metsänomistajan välisessä neuvonpidossa”, metsätietoasiantuntija Niko Pöllänen Tapiosta arvelee.

    Ohjelman asennus ja käyttö vaativat jonkin verran tietoteknistä osaamista ja pientä ”käsityötä”.

    ”Virtuaalimetsä auttaa havainnollistamaan ja ymmärtämään konkreettisemmin, miltä metsä näyttää esimerkiksi harvennushakkuun jälkeen. Etämetsänomistajien kanssa keskustelu helpottuu”, Pöllänen toteaa.

    Etämetsänomistaja voi tehdä virtuaali­matkan omaan metsäänsä, jossa ei ole ehkä käynyt vuosikausiin. Se voi Pölläsen mukaan herättää tekemään hoitotöitä tai muita toimenpiteitä. Sovelluksella voi tehdä erilaisia hakkuita, istuttaa ja hoitaa taimikoita ja katsoa, miltä metsä sen jälkeen visuaalisesti näyttää.

    Tommi Aallon toivelistalla olisi, että ohjelmasta näkisi kuvioiden hakkuuarvon kyseisellä hetkellä ja esimerkiksi kymmenen vuoden kuluttua. Se ei toistaiseksi ole mahdollista ohjelmassa.

    Sen sijaan kuvioiden puustoa voi kasvattaa, jolloin selviää, miten paljon puuta jollakin kuviolla on esimerkiksi 20 vuoden päästä.

    Metsäyhtiöt tarjoavat nettisivuillaan omia virtuaalimetsäsovelluksiaan. Niissä on huomattavasti vähemmän tietoa ja yksityiskohtia, jolloin näkymät eivät luonnonmukaisuudessaan yllä aivan Virtuaalimetsä 2.0:n tasolle. Tarkkuudesta on tingitty, jotta ohjelmia voisi käyttää mobiililaitteilla.

    Virtuaalimetsä 2.0 vaatii riittävän tehokkaan tietokoneen. Mobiililaitteissa se ei pyöri.

    Sovelluksessa voi nuolinäppäimillä ”liikkua” metsässä eri suuntiin. Useimmissa muissa sovelluksissa metsää voi katsella vain yhdestä pisteestä 360 astetta pyörähtämällä.

    Virtuaalimetsä 2.0:aan tuodaan metsävaratiedot Metsään.fi:stä tai metsäyhtiöiden tietojärjestelmissä olevista omista metsävaratiedoista. Pinnanmuodot, korkeuskäyrät ja muut maastotiedot sekä tiestön ja vesistön sovellus hakee Maanmittauslaitoksen tiedostoista.

    Tietoja hallitaan QGIS-nimisellä paikkatieto-ohjelmalla. QGIS toimii alustana, joka lukee metsävaratiedot, piirtää kartan ja mahdollistaa tietojen muokkaamisen. Virtuaalimetsä-osio lataa visualisoitavat tiedot QGISistä.

    Virtuaalimetsä 2.0:n voi ladata Tapion verkkosivuilta, jossa on myös kuunneltavissa aiheesta järjestetty webinaari.

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.