Suomen vähät haavat kasvavat hajallaan
Haapapuun mekaanisen jalostuksen määristä Suomessa ei ole tilastoja. Varmaa kuitenkin on, että se on melko vähäistä.
Tutkija Henrik Heräjärvi Metsäntutkimuslaitoksesta esittää karkeana arviona 5 000–10 000 kuutiometrin vuotuista käyttöä. Pääasiassa haapatukkia hyödyntävät pienet yritykset.
”Ne ovat pieniä sahoja ja hirsiveistämöitä. Tietyillä vaneritehtailla haapaa käytetään väliviiluna.”
Puutavaraliikkeistä saa haapaa, mutta se on 90-prosenttisesti tuontitavaraa Baltiasta ja Venäjältä, Heräjärvi arvioi.
Miksi haapatukin jalostaminen ei kiinnosta suomalaista teollisuutta?
”Haapavarannot ovat niin hajanaisia. Puunhankinta ei lyö leiville.”
Haavan vähäisyys johtuu sekä havupuita suosivasta metsänhoidosta että runsaasta hirvikannasta.
1990-luvulla haavan merkitys oli vähällä kasvaa. Metsäliitto alkoi edistää 20 vuodessa tukin mittoihin kypsyvän hybridihaavan viljelyä. Alkunsa sai yli 1 000 hehtaaria nopeakasvuisia haavikoita.
”Jos niitä olisi tullut 10 000–20 000 hehtaaria, se olisi muuttanut haavan logistiikkaa.”
Heräjärvi pitää suurimpana syynä haapainnostuksen nopeaan hälvenemiseen hirvituhoja. Hybridihaavan taimet ovat kalliita, kalliiksi tulisi myös viljelmien suojaus aitaamalla.
Lisäksi teollisuus vähensi haavan käyttöä. Sitä riittää erinomaisesti tuotavaksi Baltian maista ja Venäjältä.
Haapa on sinänsä monikäyttöinen puulaji. Siellä missä sitä ja sen sukulaisia kasvaa runsaasti, haapaa käytetään jopa rakennussahatavarana. Haapa kuuluu samaan Populus-puusukuun kuin poppelit.
Haavan ominaisuuksia voi parantaa lämpökäsittelyllä ja puristamalla. Venäläiset ovat hyvin kiinnostuneita tästä tekniikasta, Heräjärvi kertoo.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
