Saukko syö noin kilon kalaa päivässä ‒ koiraan reviiri on jopa sata neliökilometriä laaja

Saukko valitsee reviirinsä sillä perusteella, että avoveteen pääsee pulahtamaan kovassakin pakkasessa. Kuva: Juho Rahkonen

On kylmä, mutta aurinkoinen pakkaspäivä, ja olen retkellä kantapaikassani Kirkkonummen Porkkalanniemellä. Avomeri lainehtii yhä sulana, mutta merestä nouseva usva, ”merisavu”, ennakoi jäätymistä.

Seison rantakalliolla, kun yhtäkkiä näkökenttääni ilmestyy veden pinnan tuntumassa pulikoiva tumma hahmo.

Luulen sitä ensin hylkeeksi, mutta pian otus nousee jääpuikkojen reunustamalle kivelle ja alkaa jyrsiä kalaa. Kuuraiset viikset heiluvat, kun saalis katoaa pedon suuhun.

Saukko elää niin meressä, järvissä kuin joissa. Olen päässyt kuvaamaan saukkoa eri puolilla Suomea, Kirkkonummen lisäksi myös Nurmijärven Myllykoskella ja Pallastunturien juurella Muoniossa.

Saukon ruumiin pituus vaihtelee 60 sentistä lähes metriin ja paino kymmenen kilon molemmin puolin. Kuva: Juho Rahkonen

Yleensä saukosta ei näy hännänpäätäkään, vaan ainoa merkki siitä ovat joen rantatöyräillä olevat 15–20 sentin levyiset liukuraidat, jotka päättyvät avantoon tai muuhun sulapaikkaan.

Saukot ovat taitavia mäenlaskijoita. Älykkäillä eläimillä on näköjään kyky myös nautiskella elämästä. Tai ehkä liukuminen säästää energiaa.

Saukko on näätäeläin, joka on sopeutunut erinomaisesti vesielämään. Sen ruumiin pituus vaihtelee 60 sentistä lähes metriin ja paino kymmenen kilon molemmin puolin. Se parittelee mihin aikaan vuodesta tahansa, useimmiten kuitenkin keväällä. Parin kuukauden kantoajan jälkeen naaras synnyttää kesän alkajaisiksi 1–5 poikasta.

Saukon pesä on yleensä joen tai järven rannassa kannon tai puun juuren alla oleva kolo. Saukko menee ja tulee pesäänsä mielellään huomaamattomasti, minkä vuoksi sisäänkäynti on yleensä veden alla. Saukon lisääntymisestä ja pesimisestä tiedetään varsin vähän.

Saukot voivat elää eläintarhassa jopa yli 10-vuotiaiksi, mutta vapaina luonnossa niiden elinikä jää yleensä 3–4 vuoteen.

Aikuinen saukko kuluttaa runsaan kilon kalaa päivässä. Sille maistuvat myös ravut, nilviäiset, sammakot ja muut vesieläimet. Kuva: Juho Rahkonen

Saukko pyydystää ruokansa mieluiten matalasta vedestä. Aikuinen yksilö kuluttaa noin runsaan kilon kalaa päivässä. Sille maistuvat myös ravut, nilviäiset, sammakot ja muut vesieläimet.

Saukko on taitava uimari, mutta ei pysty itse tekemään avantoa jäähän. Siksi se valitsee reviirinsä sillä perusteella, että avoveteen pääsee pulahtamaan kovassakin pakkasessa.

Saukkokoiraan reviiri voi olla laajuudeltaan jopa sata neliökilometriä. Koiraan reviirille mahtuu useita naaraiden reviirejä. Saukkokoiras merkitsee reviirinsä ulostamalla ja karkottaa alueelle ilmestyvät vieraat urokset.

Turkkinsa tähden saukko on ollut haluttu riistaeläin, ja laji kävi Suomessa hyvin vähälukuiseksi ennen kuin se rauhoitettiin vuonna 1974. Luonnonvarakeskuksen lumijälkilaskennat osoittavat, että saukkokanta on nykyisin taas elinvoimainen.