Ministeri Essayah uskoo yhä kannanhoidolliseen metsästykseen: ”Lainsäädännössä ei ole liikkumavaraa”
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sanoo, että suurpetojen metsästykseen liittyvää lakia ei voida kehittää.
”Suomessa on susitihentymiä, joiden harventamiseen tarvitaan kannanhoidollista metsästystä”, Essayah toteaa. Kuva: Maria MiklasMaa- ja metsätalousministeri Sari Essayah myöntää, että KHO:n karhupäätös kaventaa liikkumavaraa mutta muistuttaa, että ainoastaan lupien perustelut ovat olleet riittämättömiä.
”Lainsäädännössä sinänsä ei ole liikkumavaraa”, toteaa Essayah, jonka mukaan vaihtoehtoina on joko vahinkoperusteinen tai kannanhoidollinen metsästys.
Metsästäjäliitto on ollut asiasta eri mieltä ja sanoo tuottaneensa ministerille oikeudellista materiaalia joka osoittaa, että Ruotsin mallin mukainen suurpetolainsäädäntö olisi mahdollista luoda myös Suomeen.
Maa- ja metsätalousministeriö lähetti kuitenkin 3. marraskuuta lausunnoille susiasetuksen, joka sallii 28 poikkeuslupaa suden metsästämiseksi muualla kuin poronhoitoalueella, vaikka edelliset luvat on juuri todettu lainvastaisiksi.
”Suden kannanhoidollisen metsästyksen asetuksen perusteluissa on keskeistä hyödyntää käytettävissä olevaa tutkimustietoa sekä ottaa huomioon sosiaalinen kestävyys. Suomessa on susitihentymiä, joiden harventamiseen tarvitaan kannanhoidollista metsästystä”, ministeri Sari Essayah sanoi tiedotteessa.
Ministeri näyttääkin olevan riista-alan toimijoiden ja oman ministeriönsä kanssa ei mieltä suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen jatkumisesta, sillä myöskään ministeriön erätalousyksikkö ei usko kannanhoidollisen metsästyksen etenevän nykymuodossa.
Muun muassa Suomen riistakeskus arvioi, että KHO:n tuoreen päätöksen jälkeen on selvää, että Suomen oikeuslaitoksen tulkinta luontodirektiivistä on tiukempaa kuin esimerkiksi toisessa EU-maassa, Ruotsissa. Korkeimman hallinto-oikeuden karhupäätöksen arvioidaan riistakeskuksessa käytännössä lopettavan paitsi karhun myös ilveksen kuin suden kannanhoidollisiin poikkeuslupiin perustuvan metsästyksen Suomessa. Käytössä olisi jatkossa enää ainoastaan vahinko- ja turvallisuusperusteiset poikkeusluvat ja karkotusluvat.
Ministerin erityisavustaja Sonja Falk on asiasta eri mieltä.
”Perustelujen mukaan kannanhoidollista metsästystä voidaan tehdä sillä tavalla, että suotuisan suojelun taso ei vaarannu. Hankala tilanne kieltämättä on. KHO:n päätös kaventaa liikkumavaran lähelle nollaa”, Falk sanoo.
Falkin mukaan kannanhoidollista metsästystä tarvitaan susitihentymäalueella, sillä turvallisuusperusteinen poikkeuslupakäytäntö perustuu häiritsevän eläinyksilön poistoon eli toimet tulee kohdistua tiettyyn susiyksilöön.
”Lumettomana aikana suden yksilöiminen on erittäin hankalaa.”
”Tämä on mielenkiintoinen case, sillä luonnonsuojelulla estetään näin muita luonnonsuojelullisia tavoitteita. Jos lampaita ei pystytä jatkossa laiduntamaan, se tarkoittaa sitä, että myöskään perinnebiotooppeja ei ole mahdollista suojella. Sama tilanne on metsäpeuran kanssa”, Falk kommentoi.
Suden kannanhoidollista metsästystä yritettiin viimeksi vuonna 2022. Viime vuoden lopulla hallinto-oikeudet ratkaisivat, että luvat olivat lainvastaisia. Vaasan hallinto-oikeus totesi esimerkiksi Lauhanvuoren susilauman poikkeuslupapäätöksen lainvastaiseksi.
Lupahakemuksessa mainittujen sosioekonomisten ongelmien lisäksi perusteluissa oli mainittu muun muassa alueelle istutettujen metsäpeurojen turvaaminen. Lauhanvuoren lauma sijaitsee juurikin nykyisellä susien tihentymäalueella.
KHO:n ratkaisut eivät tarkenna, miten ja millaisin lupaperusteluin kannanhoidollisessa metsästys olisi käytännössä alueellisesti mahdollista.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
