Onko kotonasi sota-ajalta peräisin olevia aseita? Jos et ilmoita niistä poliisille, voit pian syyllistyä rikokseen, vaikka aseilla ei voisikaan ampua

2000-luvun alussa Puolustusvoimat deaktivoi ja myi yli 10 000 Suomi-konepistoolia. Jos tällainen ase löytyy vaikka omasta kodista, pian siitä pitää ilmoittaa poliisille.  Kuva: Juhani Kandell/Sotamuseo, Puolustusvoimat

Jos ampumakelvottomiksi tehtyä asetta ei ole ilmoitettu poliisille, sen hallussapito on rangaistavaa ensi vuoden heinäkuun puolivälistä lähtien.

Poliisihallituksen poliisitoimintayksikön ylitarkastaja Tarja Ranta kertoo, että ilmoitusvelvollisuuden taustalla on Euroopan komissiossa vuoden 2015 terroritekojen jälkeen herännyt huoli siitä, että puutteellisesti deaktivoituja aseita tehdään uudelleen ampumakelpoisiksi ja niitä voitaisiin sen jälkeen käyttää rikollisiin tarkoituksiin.

”Tämän vuoksi nähtiin tarpeelliseksi sisällyttää myös kyseiset aseet niin sanotun asedirektiivin piiriin. Se puolestaan tarkoittaa sitä, että näitä esineitä pidetään ampuma-aseina ja ne on rekisteröitävä poliisin ylläpitämään ampuma-aserekisteriin.”

Suomi aloitti kansallisen ampuma-aselain muutostyön vuonna 2017.

Direktiivin muutosten mukainen aselain muutos astui voimaan 15.7.2019. Siinä deaktivoitujen aseiden ilmoittamisvelvollisuuteen säädettiin viiden vuoden siirtymäaika. Se on nyt umpeutumassa, ja kaikki deaktivoidut aseet tulee olla ilmoitettuna poliisille heinäkuun puoliväliin mennessä.

Vaikka poliisille ilmoittamattoman ampumakelvottoman aseen hallussapito onkin heinäkuun puolivälistä lähtien ampuma-aserikkomus, niihin voidaan soveltaa niin sanottua armovuosilainsäädäntöä, Ranta huomauttaa. Jos henkilö luovuttaa määräajan jälkeen ilmoittamattoman, deaktivoidun aseen poliisille oma-aloitteisesti, häntä ei rangaista sen hallussapidosta.

Mummolan vintillä saattaa olla vaikka Lahti-mallin pistooli.  Kuva: Juhani Kandell/Sotamuseo, Puolustusvoimat

Sitä ei tiedetä, miten monta ampumakelvotonta asetta poliisin rekisterin ulkopuolella on. Ylitarkastaja Rannan mukaan joka tapauksessa puhutaan kymmenistätuhansista aseista.

Yksityishenkilöiden lisäksi deaktivoituja aseita on runsaasti erilaisilla yhteisöillä, kuten ampumaseuroilla, perinneyhdistyksillä ja museoilla.

Esimerkiksi Puolustusvoimat deaktivoi ja myi 2000-luvun alussa yli 13 000 Suomi-konepistoolia, Ranta huomauttaa. Näistä konepistooleista osa tosin kulkeutui pois Suomesta.

Poliisilla ei ole käsitystä siitä, missä päin Suomea tällaisia aseita on eniten tai vähiten.

”Koska deaktivoiduista aseista ei ole pidetty mitään kirjaa, tuota on täysin mahdoton arvioida”, Ranta sanoo.

Deaktivoituja aseita on nykyään säilytettävä samoin kuin muitakin aseita.  Kuva: Kari Lindholm

Yksityishenkilöt ovat hankkineet deaktivoituja aseita esimerkiksi muistoksi ja osaksi sisustusta isänmaallisessa hengessä tai kiinnostuksesta sotahistoriaan.

”Säilyttämistapoja on ollut lähes yhtä monta kuin säilyttäjiäkin”, Ranta kommentoi.

Deaktivoituja ampuma-aseita ei ole ennen aselain muutosta vuonna 2019 pidetty lain näkökulmasta ampuma-aseina, joten säilyttämissäännötkään eivät ole aiemmin koskeneet niitä.

”Nyt ne koskevat, ja deaktivoitu ampuma-ase onkin säilytettävä kuten vastaava toimiva ampuma-ase säilytettäisiin”, ylitarkastaja muistuttaa.

Suomi-konepistooli oli merkittävässä roolissa sota-aikana.  Kuva: SA-kuva