UPM investoi tulevaisuuden biotalouteen
RAUMA (MT)
UPM haluaa investoida puupohjaisiin, pitkälle jalostettuihin tuotteisiin ja kehittää teknologiaa puun kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen.
Yhtiö esitteli toimintaansa Rauman paperitehtaalla viime tiistaina. Tehtaasta ja metsäteollisuuden tulevaisuudennäkymistä kertoi UPM:n Energia ja Sellu -liiketoimintaryhmän johtaja Heikki Vappula.
”Biopolttoaineet kuuluvat Suomen tulevaisuuteen, jos asian eteen tehdään paljon töitä.”
Vappulan mukaan biopolttoaineen suhteen metsäteollisuuden täytyy taistella oma kilpailukykynsä kuntoon ja panostaa teknologian kehittämiseen.
UPM:n tavoitteena on muun muassa kehittää puubiomassaa ja hakkuutähteitä biopolttoaineeksi.
Yhtiö rakentaa Lappeenrantaan ensimmäisen kaupallisen biopolttoainelaitoksen, jossa tuotetaan neljännes Suomen biopolttoainevelvoitteesta.
Lain mukaan vuosina 2011–2014 myytävästä liikennepolttoaineesta 6 prosenttia pitää olla biopohjaista. Osuus kasvaa tämän jälkeen vuosittain 2–3 prosenttiyksikköä vuoteen 2020 asti.
Suomella on Vappulan mielestä hyvät mahdollisuudet pärjätä kilpailussa muun maailman kanssa. ”Työtä täytyy tehdä. Pitää huolehtia siitä, että kukaan ei mene ohi.”
Vappula toivoo, että koko yhteiskunta saataisiin tekemään yhteistyötä asian puolesta.
”Metsänomistajien, viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen täytyy toimia yhdessä, jotta kilpailukyky säilyisi vuosikymmenienkin päästä.”
ST1 Oy:n hallituksen puheenjohtajan Mika Anttosen mukaan biomuoveilla ei ole tulevaisuudessa kovin merkittävää asemaa.
Anttosen mukaan öljystä ei voi tehdä pelkästään polttoainetta, joten jäljelle jäävä jäte kannattaa ottaa hyötykäyttöön.
”Öljyjätteestä tehdään muovia, jotta siihen saadaan sidottua hiiltä”, hän sanoo.
Monet yritykset mainostavat biomuovien käyttöä öljymuoveja parempana vaihtoehtona erityisesti ympäristön kannalta.
”Aihe on vaikea, sillä sen ympärillä on paljon PR:ää. Öljystä kuitenkin kannattaa tehdä muovia niin kauan kuin mahdollista.”
UPM haluaa panostaa myös nanosellun kehittämiseen. Yhtiö aloitti esikaupallisen nanosellun valmistuksen Otaniemessä viime syksynä.
Nanosellu eli fibrilliselluloosa on osa UPM:n uudistumista ja Biofore-strategiaa, jossa uudistuvia materiaaleja käytetään uusiin tuotteisiin ja konsepteihin.
”Teknologia on kehittynyt nopeasti, mikä mahdollistaa nanosellun teollisen tuotannon lähitulevaisuudessa”, Vappula kertoo.
Fibrilliselluloosasta vastaavan johtajan Esa Laurinsillan mukaan Suomella on hyvät mahdollisuudet toimia nanosellutehtaan sijoituspaikkana.
”Suomessa on paljon käyttökohteita ja tutkimustietoa, joten täältä olisi luontevaa aloittaa.”
LAURA KAKKONEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
