MTK:n ja Metsäliiton pesäero harmittaa

Metsähallituksen henkilöstöllä on edessä tiukat ajat kuten muissakin valtion työpaikoissa. Pääjohtaja Esa Härmälä arvioi työntekijöiden määrää vähennettävän vuosikymmenen loppuun mennessä nykyisestä 1 700:sta alle 1 200 henkilöön. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto

Esa Härmälä toimi tuottajajärjestö MTK:n puheenjohtajana vuosina 1994–2006. Ensi töikseen uusi puheenjohtaja sai luotsata järjestön EU-aikaan, joka mullisti viljelijöiden elämän.

Härmälä arvioi, että MTK-vuosina ainakin paineensietokyky kehittyi. ”Olen leikillisesti sanonut, että 3–4 päivää voisin johonkin muuhun vaihtaa.”

Hän sanoo seuranneensa metsänomistajaorganisaation kehitystä hyvillä mielin. Hänen puheenjohtajakaudellaan metsä- ja maaseutuyrittäjien edunvalvonta nivottiin aiempaa tiiviimmin osaksi järjestön toimintaa.

”Siitä olen entisenä MTK:n puheenjohtajana surullinen, että Metsäliitto ja MTK ovat eriytyneet. Minun ja Metsäliiton hallituksen puheenjohtajan Arimo Uusitalon aikana meillä oli yhteisenä teesinä se, että samaan aikaan pitää voida olla hyvä metsäliittolainen ja hyvä metsänhoitoyhdistyksen jäsen.”

Metsänhoitoyhdistykset ovat MTK:n metsänomistajasiipi. Metsäliitto on suomalaisten metsänomistajien teollisuusosuuskunta, joka perustettiin 1930-luvulla MTK:n varjeluksessa.

Viime aikoina näiden kahden vuorovaikutuksessa on ollut havaittavissa kitkaa. Esimerkiksi viime talvena MTK ja Metsäliitto olivat täysin eri linjoilla hakesähkön tuesta, josta äänestettiin eduskunnassa.

Moni maaseudun yrittäjä on investoinut tai suunnittelee investoivansa omaan energiantuotantoon. Härmälä varoittelee, että valtakunnallisesta, kohtuuhintaisesta sähköntarjonnasta pitää silti muistaa huolehtia.

”Kiinteistökohtainen energiantuotanto ei saisi johtaa siihen, että verkkoa ei pystytä tai haluta ylläpitää koko maassa pienenevien sähkönsiirtomäärien takia. Vaarana on se, että maaseutuun aletaan suhtautua niin, että saatte elää, asua ja yrittää, kunhan tuotatte energianne, järjestätte sosiaalipalvelunne ja huolehditte teistänne.”

Fennovoiman ydinvoimalahankkeen kivikkoinen tie ei ilahduta entistä työ- ja elinkeinoministeriön energiajohtajaa. ”Ennen kaikkea olen huolestunut siitä, että maa on ajautumassa yhä enemmän tuontisähkön varaan.”

Härmälän mielestä MTK:n pitäisi keskittyä siihen, että ne tuottajat, jotka kehittävät tuotantoaan, pääsevät edelleen eteenpäin. Maatalouden kannattavuuskriisi on kuitenkin monimutkainen vyyhti.

”Kaupankin ongelmat ovat varmasti todellisia. Kauppa, joka on eniten kahminut itselleen, ei meinaa nyt itse pärjätä.”

Hanna Lensu

Avaa artikkelin PDF