MT-gallup: Susien metsästyksen hyväksyy suomalaisista 70 ja helsinkiläisistä 60 prosenttia, kun sen tarkoitus on vähentää kotieläinvahinkoja

Pihapiirin poikki juossut susi kuvattiin muutama viikko sitten Huittisissa. Kuva: Yrjö Inkinen

Hyväksytkö suden kannanhoidollisen metsästyksen, jos sen tarkoituksena on vähentää kotieläimille koituvia vahinkoja?

Näin kysyttiin MT:n teettämässä kyselyssä, johon vastasi 1020 suomalaista.

Yli 70 prosenttia kaikista vastaajista hyväksyy kannanhoidollisen metsästyksen kysymyksen esittämässä tarkoituksessa. Sukupuolten kesken ei ole merkittäviä eroja, joskin metsästys saa vähiten kannatusta, 48 prosenttia, nuorten täysi-ikäisten naisten keskuudessa.

Toisistaan poikkeavia vastauksia tulee esiin asuinpaikassa ja äänestämistavoissa.

Eniten kyllä-vastauksia antavat Pohjois- ja Itä-Suomen, 76 prosenttia, Uudenmaan, 74 prosenttia, ja Länsi-Suomen, 71 prosenttia, vastaajat.

Pääkaupunkiseudulla hyväksynnän metsästykselle antaa 61 prosenttia vastaajista. Pelkästään Helsingissä asuvista vastaajista 60 prosenttia vastaa niin ikään kyllä.

Näiden kahden vastaajaryhmän alueella, missä susivahinkoja on muuta Suomea vähemmän, noin 25 prosenttia ei sallisi metsästystä. Muissa maakunnissa kielteisellä kannalla on selvästi vähemmän vastaajia.

Kokoomuksen, perussuomalaisten ja keskustan äänestäjistä 85 prosenttia kannattaa susien kannanhoidollista metsästystä kotieläinvahinkojen vähentämiseksi.

Vähiten kyllä-vastaajia on vasemmistoliiton ja vihreiden keskuudessa. Prosenttiosuudet ovat 30 ja 42. Kielteisesti vastaavien lukemat ovat vastaavissa ryhmissä korkeimmat, 40 ja 48 prosenttia.

Valtakunnallisen riistavahinkorekisterin tuoreen tilaston mukaan vuoden alusta marraskuun puoliväliin asti vahinkoja on kirjattu eniten lampaille.

Hyväksyttyjä vahinkotapauksia on ollut 67, yhteensä 349 lammaseläintä, joista korvauksia on maksettu 99 715 euroa.

Koiriin kohdistuneita vahinkotapauksia on kirjattu 40, joista on tähän mennessä hyväksytty 33. Korvauksia hyväksytyistä tapauksista on maksettu 116 960 euroa. Osa vahingoista on vielä laskematta.

Nautavahinkoja on ilmoitettu kahdeksan kahdeksasta eläimestä, joista neljä vahinkoa on hyväksytty. Kolme vahinkoa on hylätty ja yksi on vielä laskematon. Korvauksia on tähän mennessä maksettu 680 euroa hyväksytyistä neljästä vahingosta.

Hyväksyttyjä hevosvahinkoja on kirjattu yksi, josta korvaus on ollut 2 500 euroa.

Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi ennusteen pohjalta susilaumojen määräksi 35–49 marraskuussa 2022. Arvioinnin todennäköisyys on 90 prosenttia.

Maaliskuussa Suomessa oli kuluvana vuonna todennäköisimmin yhteensä 60 parin tai perhelauman asuttamaa susireviiriä, jonka todennäköisyysväli oli 57–63.

Perhelaumojen todennäköisin määrä oli 37 (34–41) ja parin asuttamien reviireiden määrä vastaavasti 23 (19–27).

Kokonaan Suomen puolella oli 32 perhelaumaa (29–36 ) ja 21 paria (17–24).

Suomessa havaittujen perhelaumojen määrä oli Luken mukaan maaliskuussa 2022 sama kuin maaliskuussa 2021. Verrattaessa kokonaan Suomen puolella liikkuneiden laumojen todennäköisintä määrää vuotta aiempaan arvioon kasvuksi saadaan seitsemän prosenttia.

Parien määrä oli noin 17 prosenttia suurempi kuin vuonna 2021. Suomen susikannan koko on kuluvalla vuosituhannella vaihdellut voimakkaasti. Susikanta on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 2017.

Reviireillä oleilevien perhelaumojen ja parien sekä laumojen yksilömäärien arviointiin käytettiin kultakin tarkasteltavalta alueelta kirjattuja havaintoja, tunnettua kuolleisuutta sekä dna-analyyseja. Lisäksi osassa reviireitä on tehty erillistä maastotyötä.

Vuoden aikana susien määrä on alimmillaan maaliskuussa, ennen huhti–toukokuussa tapahtuvaa pentujen syntymistä. Kannan muuttumista maaliskuun jälkeen kuvataan ennustemallilla, joka perustuu tutkimustietoon suden pentutuotosta ja kuolleisuudesta.

MT-kyselyn teki Kantar TNS Agri lokakuussa 1020 suomalaiselle täysi-ikäiselle. Virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.