Kysely: Lähes puolet kansasta kannattaa hakkuiden rajoittamista

Vastaajista 45 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän ”metsien hakkuumääriä tulee rajoittaa” kanssa.  Kuva: Carolina Husu

Lähes puolet suomalaisista on metsänhakkuiden vähentämisen kannalla, selviää metsäbiotalouden tiedepaneelin kuntavaalien alla teettämästä kyselystä.

Vastaajista 45 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän ”metsien hakkuumääriä tulee rajoittaa” kanssa. Noin kolmannes oli jokseenkin tai täysin eri mieltä ja neljäsosa ei osannut kertoa kantaansa.

Hakkuiden rajoittajia oli vielä enemmän, kun mukaan otettiin luonnon monimuotoisuus. Vastaajille esitettiin väite ”metsien hakkuumääriä ei pidä rajoittaa, vaikka se vaikeuttaisi kansallisten luonnon monimuotoisuustavoitteiden saavuttamista”.

Vastaajista 54 prosenttia oli eri mieltä. Samaa mieltä oli 21 prosenttia.

“Kansalaiskyselyn tulokset osoittavat, kuinka paljon suomalaiset arvostavat metsäluonnon monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöä. Jopa hieman yllättäen monet myös kannattavat hakkuiden määrän rajoittamista varsinkin luontotavoitteiden saavuttamiseksi”, sanoo Riikka Paloniemi tiedotteessa.

Kun hakkuiden rajoittamiseen yhdistettiin talous, jakautuivat mielipiteet tasaisemmin. Väitteen ”metsien hakkuumääriä tulee rajoittaa, vaikka se heikentäisi nykyisenkaltaisen metsätalouden toimintaedellytyksiä” kanssa samaa mieltä oli 38 prosenttia. Eri mieltä oli 34 prosenttia. Loput eivät osanneet sanoa.

Hakkuiden rajoittaminen on ollut laajalti esillä julkisessa keskustelussa sen jälkeen, kun Luonnonvarakeskus uutisoi tammikuussa Suomen metsien kääntyneen päästölähteeksi.

Kyselyn perusteella pääkaupunkiseudulla asuvat suhtautuivat myönteisemmin hakkuiden rajoittamiseen kuin muualla asuvat.

Iän kasvaessa suhtautuminen hakkuiden vähentämiseen taas muuttui keskimäärin kielteisemmäksi. Myös eniten metsää omistavat suhtautuivat muita kielteisemmin hakkuiden rajoittamiseen.

Hakkuurajoituksiin suhtautumiseen vaikuttivat myös vastaajien äänestysaikeet.

Metsien käytön rajoittamista koskevien väittämien kanssa olivat useimmin samaa mieltä SDP:n, vasemmistoliiton, vihreiden ja RKP:n kannattajat. Eri mieltä puolestaan olivat kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten kannattajat.

Kyselyssä kysyttiin myös muita kuntavaaleihin kytkeytyviä metsäkysymyksiä.

Tulosten perusteella virkistyskäyttö ja luonnon monimuotoisuus ovat kansalaisille tärkeitä metsien käytön tavoitteita. Metsien käytön ja suojelun yhteensovittaminen kunnissa herättää kuitenkin huolta.

”Kunnissa tehdään monia eri metsien käyttötapoja ohjaavia päätöksiä. On tärkeää, että paikallistason päätöksenteolla pystytään, kansalaisten toiveiden mukaisesti, vahvistamaan metsäbiotalouden kokonaiskestävyyttä”, sanoo tiedepaneelin varapuheenjohtaja Riikka Paloniemi tiedotteessa.

Paloniemen mukaan se voi tarkoittaa esimerkiksi investointeja liiketoimintaan, jossa puuraaka-aineesta tuotetaan nykyistä korkeamman jalostusasteen tuotteita tai uusien luonnonsuojelu- ja virkistysalueiden perustamista.