Kone kitkeetaimikon siistiksi

Taimikko on kitkettävä oikeaan aikaan taimen ollessa

korkeintaan

metrin korkuinen.

Mäntyharju (MT)

Taimikon koneellisesta kitkemisestä on saatu UPM:n Silvestalla erittäin hyviä kokemuksia. Neljän kasvukauden jälkeen kitketyn taimikon kantoläpimitta oli noin viidenneksen suurempi kuin raivaussahalla peratussa taimikossa.

Taimikko kitketään metsäkoneen kouraan kiinnitettävällä laitteella, joka puristaa lehtipuiden taimet leukojen väliin ja repii ne irti juurineen. Yhden kuusentaimen ympäristö saadaan puhtaaksi kolmella nostolla.

Koneyrittäjä Topi Seppälää kehutaan maailman kokeneimmaksi metsänkitkijäksi. Hänen mukaansa kitkeminen vaatii kuljettajalta pitkäjänteisyyttä. ”Taimikkoa saadaan raivattua yhdessä vuorossa noin puolitoista hehtaaria. Nostoja hehtaarille tulee viitisentuhatta.”

Boorin levittäminen samaan aikaan kitkemisen kanssa onnistuu Seppälän rakentamalla laitteella. Boorin vähyys on ongelmana erityisesti entisten kaskimaiden taimikoissa, ja se aiheuttaa taimissa silmujen kuolemista ja pensastumista.

Taimikko on kitkettävä oikeaan aikaan taimen ollessa korkeintaan metrin korkuinen. Aikaikkuna on puolesta vuodesta vuoteen.

Mäntyharjun kohteessa kitkentä olisi ollut loppukesästä todennäköisesti myöhässä.

Metsänuudistuksessa on tärkeää varautua kitkemiseen jo taimikon istutusvaiheessa. Kitkentä ei sovi turvemaille, sillä siellä irtoavat juuripaukut kiskaisevat mukaansa myös havupuiden taimet.

Kitkentä voidaan tehdä myös lehdettömään aikaan. Silloin taimikon perkaus raivaussahalla johtaa erityisen voimakkaaseen vesomiseen. Kitkennän joustava aikataulu tarjoaa koneyrittäjille mahdollisuuden kapasiteetin tasaiseen käyttöön.

Taimikonhoidoksi kitkentä riittää kahdella kolmanneksella taimikoista. Lopulla kolmanneksellakin myöhempi perkaus on helpompi ja halvempi suorittaa.

Kitkennän kustannuksiksi Seppälä mainitsee 570 euroa hehtaaria kohden. Jos toinen harvennus joudutaan tekemään, hinnaksi muodostuu 900 euroa hehtaarilla. Kahden raivauksen hinnaksi tulee 900–1 200 euroa hehtaaria kohden.

Tällä hetkellä kaikkea koneellista taimikonhoitoa on vain pari prosenttia kaikesta taimikonhoidosta. Kitkeminen on koneellisista taimikonhoitomuodoista yleisin.

Kitkennän yleistymistä edesauttaa todennäköisesti uusi kestävän metsätalouden rahoituslaki, joka tuli voimaan kesäkuun alussa. Nyt myös kitkentään voi hakea kemeratukea.

Metsänomistaja Pekka Räsänen seuraa kitkennän etenemistä taimikossa. Kitkennän eteneminen saa metsänomistajan nyökyttelemään: ”Lupaavalta näyttää.”

UPM:n metsäasiantuntijana ja tilavastaajana Räsänen on saanut seurata kitkemisen kehittymistä näköalapaikalta. Tähän taimikkoon kemera- tukea ei ehditty saada.

Räsänen on kuitenkin vaikuttunut kitkemisen tehokkuudesta: ”Kannatti tehdä ilman kemeraakin.”

Terhi Pape-Mustonen

Avaa artikkelin PDF