Villisikasaaliista jopa lähes puolet kaadettu koirajahdissa tänä syksynä – koko maan saalismäärä on merkittävästi suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan

Kuvituskuva villisikatarhalta. Kuva: Lari Lievonen

Kuluvan metsästysvuoden aikana saaliiksi saaduista villisioista jopa lähes puolet on saatu saaliiksi koirajahdissa tai ilman ruokintapaikalla vahtimista.

"Tietoa on kysytty vapaaehtoisena saalisilmoituksen yhteydessä. Kaikista saalisvillisioista tietoa ei kuitenkaan ole ilmoitettu, joten mitään sen syvällisempiä päätelmiä ei näiden tietojen perusteella voi vielä tehdä", sanoo Suomen riistakeskuksen villisikoihin perehtynyt riistasuunnittelija Ohto Salo.

Villisikajahtia voi pitää metsästyskoiralle vaarallisena jahtimuotona, vaikka metsästyskoiran käyttöön liittyy toki myös monia muita riskejä. Esimerkiksi Ruotsissa suojaliivien käyttö villisikajahdissa on yleistä.

Salon mielestä koiranohjaajat tiedostavat riskit hyvin. "Mutta suojaliiveillä varustettuihin koiriin en ole ainakaan kuluneena kautena törmännyt vielä, edes saaliskuvissa."

Kuluvan metsästysvuoden jahti on ollut myös tuloksellista, sillä kaatoja on yli 640 jo tässä vaiheessa kautta joulukuun toiseksi viimeisellä viikolla. Viime vuonna vastaavaan aikaan kaatoluku oli 389.

"Epäilemättä porsimisvuosi on ollut hyvä, kun huomioi viimetalvisen virallisen kanta-arvion ja sen, että villisikoja tunnutaan saavan saaliiksi vähän joka puolella."

Salo kannustaa metsästäjiä lähettämään villisioista näytteitä Ruokavirastoon ASF-tutkimuksia varten ja kohtunäytteitä Luonnonvarakeskukseen kannanarviointitutkimuksen tarpeisiin.

"Näytteenotto ja näytteiden lähettäminen ovat paljon helpompia hommia kuin villisian pyytäminen. Näytteiden lähettämistä voi nykytilanteessa pitää mielestäni jokaisen saalista saavan villisianmetsästäjän velvollisuutena."