MTK kummastelee salaistametsähakkeen tuen valmistelua

Turpeen ja metsähakkeen tukiratkaisuja valmistellaan hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan viime kuussa tekemän linjauksen pohjalta.

Ratkaisuja etsitään elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) ja valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) johdolla. Tavoitteena on, että turpeen ja metsähakkeen kilpailukykyä suhteessa kivihiileen parannetaan.

Energiateollisuus on vaatinut, että turvevero ja metsähakkeella tuotettu sähkön tuotantotuki palautetaan vuoden 2012 tasolle.

Vuonna 2012 turvetta verotettiin 1,9 euroa megawattitunnilta. Vuoden 2013 alussa vero nousi 4,9 euroon ja ensi vuoden alussa sen piti nousta 5,9 euroon megawattitunnilta. Viime keväänä hallitus perui ensi vuoden alkuun tarkoitetun korotuksen.

Metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuki oli vuonna 2012 enimmillään 18 euroa megawattitunnilta. Nyt se on enimmillään enää 13,1 euroa megawattitunnilta.

Turvevero ja hakkeen tuki on sidottu EU:n vaatimuksesta toisiinsa. Turveveron noustessa hakkeen tukea pitää leikata. Sama mekanismi toimii myös toiseen suuntaan.

Metsäteollisuus kannattaa turveveron alennusta, mutta samalla metsähakkeen tukea pitäisi rajata puuston järeyden mukaan.

Metsäyhtiöiden mielestä muuttuvaa sähköntuotannon tukea voitaisiin maksaa vain kohteisiin, joissa hakkuun jälkeen puuston keskiläpimitta on rinnankorkeudelta alle 16 senttimetriä.

”Nyt tässä maassa pitäisi varmistaa biotalouden kokonaisuuden kasvu. Kuiduttavan teollisuuden suunnitteilla olevia investointeja ei saisi vaarantaa. Tämän olemme nostaneet asiaa valmistelevan ministeriön harkittavaksi”, Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo sanoo.

Salo viittaa Metsä Groupin Äänekoskelle suunnittelemaan biotuotetehtaaseen sekä UPM:n ja Stora Enson päätöksiin kuitupuuta lisäävistä investoinneista. Pöyryn laskelmien mukaan puun käyttö on Suomessa kasvamassa investointien toteutuessa noin 10 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Tuki voitaisiin rajata Salon mukaan läpimitaltaan 16 senttimetriseen puustoon, koska sama raja on käytössä kestävän metsätalouden rahoituslain (kemera) hankkeissa.

MTK:ssa metsäyhtiöiden huolta ihmetellään. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoo, ettei ongelmana ole ollut järeän puun energiakäyttö, vaan se, että energiapoliittisten tavoitteiden mukainen metsäenergian kasvu on ollut vakavasti vaarassa.

”Kyllähän tässä haetaan hankinta- ja korjuupään monopolin vahvistamista, kun uudet ensiharvennuksiin keskittyvät toimijat koetaan uhkaksi”, Marttila arvioi metsäteollisuuden tavoitteita.

”Me näemme, että uudet toimijat luovat uutta maaseutuyrittäjyyttä. Samalla tulisivat valtavat metsien hoitorästit hoidettua.”

Marttilan mukaan metsäteollisuuden malli rajata puun energiakäyttö järeyden mukaan lisäisi byrokratiaa ja nostaisi energiapuun korjuukustannuksia. Sen seurauksena voimalaitoksille jäisi jäljelle turve-kivihiili-konsepti.

Energiatukiratkaisun valmistelussa Marttila pitää outona sitä, että se tehdään salassa.

”Toimintamalli on erikoinen. Tähän asti on totuttu siihen, että asianomaiset intressiryhmät ovat alusta asti mukana valmistelussa.”

Puun energiakäytön lisäämistä kannatetaan Marttilan mukaan puheissa, mutta käytännön ratkaisut kertovat jostain muusta.

”Pienpuun energiatuki on käytännössä jäänyt toteutumatta. Sahat ovat sähköntuotantotuesta ulkona. Nyt näköjään ollaan rapauttamassa myös muuttuvaa tukea”, Marttila harmittelee.

JUHA KAIHLANEN

Avaa artikkelin PDF